Tämä vaikutti pitävän paikkansa, sillä Krookin perhe, joka muutti Helsingistä Kalvolaan vuonna 1855 säästääkseen rahaa, häiriintyi yö toisensa jälkeen salista kuuluvista askelista. Kuullosti myös siltä, että joku olisi salissa avannut lipaston laatikoita, mutta kurkattaessa siellä ei ollut ketään. Sitten oli kuin vintillä olisi vieritetty kuulia.
Perheen äiti raportoi miehelleen, joka saapui Kutilaan Nordensvanin kanssa. Tämä mutisi akkojen puheista ja istui keinutuoliin. Silloin kummitus iski ensimmäisen kerran päiväsaikaan. Ullakolta kuului kuulien vierintää. Nordensvan ponkaisi ylös ja ryntäsi ullakon ovelle muu väki takanaan.
Ullakon oven takana oli kuitenkin vain siisti ja järjestyksessä oleva ullakko. Krookin perheen pää ilmoitti "Huomenna muutatte kotiin."
Edellä oleva on kerrottu Augusta Krookin muistelmissa Mitt Helsingfors. Alaviitteen mukaan perhe oli monta vuotta myöhemmin lukenut sanomalehdestä, että kummittelun oli tuottanut tilanvouti apureineen.
Moista en löytänyt, mutta Hämäläinen raportoi 21.03.1862: "Syömäri. Viimis tammikuun 27 päivänä sattuivat Myllymäessä, Hämeenlinnassa, torpanpoika Kaarle Juha Kulju Kutilan alustaa Kalvolasta ja Sittalan Tiitisen torppari samasta pitäjästä kiistelemään syömisestä, josta seurasi että mainittu torpanpoika puolen tiiman kuluessa uhalla söi 5 naulaa sianlihaa eikä siitä ollut milläänsäkään. Syömäri oli vaan juonut runsaasti kaljaa lihan painiksi."
Nordensvan oli vuonna 1871 konkurssitilassa ja Kutilan tila myynnissä (Hämäläinen 23.02.1871). Seuraavakin omistaja tarjosi taloa vuokralle:
(Hämäläinen 06.08.1874)
(Hämäläinen 23.03.1876)
(Hufvudstadsbladet 14.03.1880)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti