perjantai 16. heinäkuuta 2010

Falun, stora stöten


Sunnuntaiamu Falunissa valkeni helteisenä. Kaivosalueelle päästyäni jätin äitini varjoon istumaan ja posotin itse kaivoskuoppaa kiertävälle polulle. Vauhtia ei pystynyt pitämään kovin kauaa, sillä infotauluissa oli paljon mielenkiintoista luettavaa. Kun kirjoitin täällä huseeranneista esi-isistäni tutustuin kaikkeen kirjallisuuteen, jonka Helsingissä sain käsiini, mutta paljon oli jäänyt oppimatta tai unohtunut. Esimerkiksi, että kaivostoiminnan alku oli ajoitettu 700-luvulle. Paikka oli Euroopan suurin työpaikka 1600- ja 1700-lukun vaihteessa.

Montun toiselta puolta näkyi museorakennukset, kaupunki ja hyppyrimäki. Tätä näkymää (miinus viimeiseksi mainittu) voi hyvin kuvitella paikkakunnalla asuneiden esivanhempieni katsoneen. Silloin se tosin oli savun peittämä.


Kierroksen jälkeen kävimme ostamassa liput museoon. Siellä oli yllättävän mielenkiintoista, odotin lähinnä kaivosteknologian esittelyä. Esillä oli enemmän plooturahoja kuin olen eläissäni nähnyt. Vuosina 1644 ja 1645 käytössä ollut maailman painavimmasta rahasta oli esillä kopio, jonka nostamista sai kokeilla. Epäilen sen olleen kiinnitettynä jalustaansa, sillä se nousi yritykseni mukana.

Yhdestä rahavitriinistä opin, että suuren pohjan sodan aikana oli käytössä hätäraha. Kolikko, jonka olisi pitänyt painaa 756 grammaa olikin 4-8 grammaa. Tämä yritys hallita valtiontaloutta aiheutti omalta osaltaan inflaatiota, jonka seurauksena kuparirahaa tehtiin 1720- ja 30-luvuilla kirkkojen katoista ja 1750-luvulla paloviinakannuista ja kattiloista. Tynnyri rukiita oli 1650 maksanut 4 taalaria ja härkä 6 taalaria. Vuonna 1735 samat 6 ja 15 taalaria.

Lounaan jälkeen menimme lipunmyyjän houkuttelun johdattelemana ensisijaisesti lapsille tarkoitettuun aktiviteettitilaan. Varsinaisia asiakkaita ei ollut, joten opas antoi meille täyden kierroksen, saimme tehdä rintanapit ja kuvamme paikallislehden lööppiin. Oppaan vinkistä kävimme katsomassa suunnattoman isoa vesipyörää:




Toisessa pienessä rakennuksessa esiteltiin malmin lajittelua, jota teetettiin lapsilla vielä 1900-luvun alussa.


Museokaupasta kassillinen kirjoja ja esitteitä ja kohti takaisin kohti kaupunkia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti