sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Kalastettua

Uistimen kuva vanhasta hintaluettelosta.

Kalastuksesta puheen ollen... verkosta voi lukea Kenneth Awebron artikkelin Ett bottennapp för Sverige – fisket vid mitten av 1700-talet ja itse asiassa koko julkaisun, johon se sisältyy: Leva vid Östersjöns kust: en antologi om naturförutsättningar och resursutnyttjande på båda sidor av Östersjön ca 800-1800 : rapport 2 / från projektet Förmoderna kustmiljöer, naturresurser, klimat, och samhälle vid östersjökusten före 1800 - ett miljöhistoriskt projekt . Mukana näköjään myös artikkeli 1690-luvun ilmastokriisistä.

Dionysoksen kevään Hanhensulka on tammikuussa lukenut lehteä Muinaistutkija (joka ei ole toistaiseksi osunut kirjastoissa silmiini, täytyy etsiä käsiini):
Muinaistutkija tosin ehkä on ns. acquired taste, haalittu maku, vanhoista ajoista täytyy olla hyvin kiinnostunut, että sitä jaksaisi lukea. Kokemuksesta voin lisäksi sanoa, että sitä ei kannata lukea edes lyhyinä pätkinä ääneen puolisonsa iloksi, näin on vaikka lukisi kuinka kauniisti tahansa.
Ravatessa roiskuu-blogista löysin maaliskuulta 2008 kirjasto/arkistokokemuksen, joka tuntui varsin tutulta. On hyvä etten ole ollut näiden harhailujeni ja asiakaskokemusteni kanssa yksin.

Kansallisarkiston tuoreessa blogissa oli tällä viikolla ensimmäistä kertaa arkiston materiaalien käyttöön kannustava viesti. Valitettavasti digitoitujen sotapäiväkirjojen käytön esteenä ei ole ainoastaan serverikapasiteetti, SukuHakurin keskusteluista löysin tuttuja tunnelmia:
"On se kumma sotapäiväkirjat pitäisi olla kaikkien luettavissa arkistolaitoksen sivuilta, vaan etsimääni en löydä. JP 4,Pr. Eli Jääkäripataljoona 4, 3 prikaati. Aina tulee hakutulokseksi. O-hakua"
Apu oli myös tutun tuntuinen: "Kelaa 3. prikaatin -hakutuloksia eteenpäin niin löytyy." Mihinkähän kaikkiin käyttöliittymäongelmiin István Kecskemétin kesäksi lupaamat uudistukset purevat?

Radiofestivaalin blogissa on todettu, että aineisto elää useassa osoitteessa. Näinhän se tuppaa olemaan, valitettavasti. Mutta entäs jos se yksi ja ainoa paikka olisi erittäin vaikeasti saavutettavissa?

Reijo Valta kirjoitti paikallishistorioista ja niiden tekemisestä. Hänen vinkkaamansa uutuskirja meni vahtilistalleni.

Mirkka Lappalaisen tekstistä lukee useimmiten kehuja, mutta Mette Söderman on Susimessun luettuaan todennut "Historiasta kiinnostuneille tämä on hyvä kirja, vaikka rehellisesti sanoen lukeminen oli jossakin määrin puurtamista. Tyyli on tylsää, mutta sisältö ja aihe valistavia."

Keräilyerissä oli hyödynnetty Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa.

Hannu Salmi oli katsonut filmin Luther, joka on itselleni jäänyt positiivisena mieleen. Ei-Englantiin-tai-Skotlantiin sijoitettuja 1500-luvulla tapahtuvia filmejä en muita muistakkaan.

Nimettömäksi jäävä sisällöntuottaja on perustanut blogin Suometar, johon hän sanoo kääntävänsä vanhoja sanomalehtijuttuja nykysuomeksi. Pikaisen vilaisun perusteella kyseessä ei ole kääntäminen eikä edes oikoluku vaan juttujen kopiointi koneluettuina. Mihin annoin ohjeistuksen täällä. Ilmeisesti saman tekijän blogi on myös Uuden Suomen alustalla, jossa tekstit ovat oikoluettuja, mutta eivät näytä muokatuilta. Uuden Suomen alustalta löytyy myös blogista Kolikon toinen puoli Suometar-juttuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti