"Islannin rajuin oli purkaus Lakin laavavyöry vuonna 1783. Noin neljännes silloisesta 50 000 hengen väestöstä kuoli. Laava ja myrkkysavut tappoivat yli puolet Islannin karjasta, mikä johi nälänhätään. ... [Myrkylliset kaasut] levisivät myös Eurooppaan tuulten mukana. Mystisenä pidetty myrkkysumu tappoi ihmisiä ympäri Eurooppaa. Lakin syytämät kaasupilvet väistyivät Euroopassa vasta kuukausien kuluttua ja tuhka viilensi säätä."Tuhkan viilentävä vaikutus koettiin Euroopassa myös vuonna 1816, josta englanniksi käytetään nimeä "year without a summer" eli vuosi ilman kesää. Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa koettiin epätavallisen kylmä kesä, joka johti vakaviin satomenetyksiin. Ilmiön syyksi on yleisesti hyväksytty edellisen vuoden puolella tapahtunut Tamboran purkaus, joka oli suurin viimeisen 1600 vuoden aikana tapahtunut (Lähde: Wikipedia)
Olen nähnyt maininnan vuodesta englanninkielisessä ilmastokirjallisuudessa, mutta en muista mitään toteamusta Ruotsin tai Suomen historian kuvauksista. Nyt kun ruotsalaisia sanomalehtiä on digitoituna, niin olisi mahdollisuudet lähteä metsästämään jälkiä.
Nälkävuosia on täällä ollut säännöllisen epätasaisesti, yksittäinen unohtuu nopeasti. Käynnissä oleva kirjaprojekti toi eteeni ensimmäisen kerran vuoden 1601, joka oli saman vuosisadan lopun katovuosia vastaava katastrofi. Mutta vasta kun minulla oli kuvattavanani vuonna 1601 elänyt maanviljelijä, asialla oli minulle merkitystä...
Nälkävuosista puheenollen:
Santeri Alkio: Murtavia voimia. Kuvauksia katovuoden 1867 ajoilta
Carolus Nicolaus von Hellens: Om finska allmogens nödbröd (1782)
Mauri Leinonen: Kun kesän leipä oli toisen aitassa - elämää Kiuruvedellä suurina hallavuosina 1866-1868
Ja ilmastosta:
Jari Holopainen: Reconstructions of past climates from documentary and natural sources in Finland since the 18th century
Mauri Timonen: Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina
Samuli Helama: Hydrologisia aikasarjoja puiden vuosilustoista
(Lustotutkimuksen kuulumiset)
Ja kun Islanti tuli mainittua, kuva Reykjavikista, julkaistu Helsingin Wiikko-Sanomissa 12.10.1883
Tamboran purkauksen vaikutuksia Suomen satoihin en ole huomannut perehtyessäni katovuosiin 1800-luvulla. Olen tutkinut katovuosien aiheuttamia toimenpiteitä 1890-luvulla jo kandidaatintutkielmassa ja jatkan samasta aiheesta gradussani laajentaen näkökulmaa. Vertailevaa materiaalia olen hakenut 1800-luvun katovuosilta. Katovuosiahan esiintyi vuosien 1807-1813 välillä useita, mutta OIVA TURPEISEN tutkimuksen (Näläntorjunta ja hyvinvointivaltion perusteet) mukaan seuraavina vuosina ei huonoja vuodentuloja ollut, 1820-luvunkin ollessa suotuisaa aikaa maamiehelle.
VastaaPoistaEn tosin ole käynyt läpi ruotsinkielisiä sanomalehtiä, joten niiltä osin olisi kiinnostavaa kuulla, jos joku sieltä löytänyt mainintoja Tamboran purkauksen vaikutuksista.
Kiitos kommentista ja kirjavinkistä! Turpeisen (tähän) teokseen en ole älynnyt tarttua.
VastaaPoista