Pahkvuoren arvoitus

Viime viikon Sjösäng-koosteessa vilahti Uskelan (nyk. Salon) Pahk(a)vuori. Mistä heräsi kysymys sen omistuskuluista, joista saa hajanaista ja vähän sekavaa kuvaa parista vanhasta kirjasta. Osa sekavuudesta aiheutuu moninaisista sukulaisuussuhteista, joista kaavio yllä. Vahvennettuna Pahkvuoren hallintaa (ainakin) pitäneet.

Laguksen mukaan Pahkvuoren omistus on viimeistään 1400-luvun puolivälistä ollut Spore-suvulla. Jöns Sporen ja Cecilia Flemingin Margareta-tyttären aviomies (avioliitto solmittu vuoteen 1527 mennessä) Krister Persson (Jägerhorn) till Spurila allekirjoitti toisinaan itsensä Pahkvuoren haltijana.

Lagus tarjoaa seuraavan sukupolven omistajaksi Krister-poikaa, jota Ramsay ei tunne, ja Cecilia-tytärtä. Varmimmalta kuitenkin vaikuttaa siirtyminen Anna-tyttärelle, joka on Ramsayn mukaan Pahkvuoren säterin omistaja, joka eli vielä vuonna 1594. Lagus nimittäin mainitsee Kaukelman kohdalla "Fru Anna på Packvuori ägde 1601 denna lägenhet." Ja maakirjassa 1587 Hustru Anna till Pahkvuori hallitsee Kaukelmaa? Kirkollisissa veroissa 1566 etunimi näyttää myös Annalta.

Anna oli naimisissa ei-aatelisen Eskil Krämerin kanssa. (Wikipedian mukaan hän oli avioliittonsa kautta menettänyt perintönsä.) Heidän tyttärensä Kerstin oli ensin naimisissa raumalaisen Sven Bertilssonin kanssa ja sitten Silfverpatron-sukuun kuuluvan Jakob Hanssonin kanssa. Ramsay mainitsee hänen omistavan Pahkvuoren avioliittonsa kautta. Pitänee paikkansa, sillä maakirjassa 1615 "Jacob Hansson till Pahkavuori(?)", maakirjassa 1622 Pahkvuori on "Jacob Hansson säteri". Mutta jo myllytulliluettelossa 1625-26 "Lars Olofsson"...

Kerstin vaimo oli kuollut jo vuonna 1614. Jacob Hanssonin tiedetään eläneen vuonna 1633 ja hänet mainitaan vuonna 1639 kuolleena. Vuoden 1634 henkikirjassa Pahkvuori on ainakin "Lars Olssons säteg.", joten Jacob lienee kuollut 1633/1634?

Jacobin ja Larsin välillä on ainakin yksi sukuyhteys: edellinen jälkimmäisen eno. Millä ei pitäisi olla mitään yhteyttä vaimon kautta saadun tilan hallinnan siirtymiselle. Mutta kyseenalaistus tapahtui vasta 1639, jolloin talouden päänä oli Påål Larsson eli Lars mahdollisesti kuollut.

Larsin tuntemattomaksi jääneellä vaimolla sukuyhteys Jägerhorn/Gyllenhjerta-sikermään?

Larsin jälkeen Pahkvuoren omistajaksi on ehtinyt vuonna 1602 syntynyt ja vuonna 1643 kuollut Johan Henriksson Jägerhorn. (Wikipedian mukaan kuolinvuosi 1645.) Hänen vaimonsa Hebla Gyllenhjertan nimi näkyy SAY:ssä useamman vuoden kohdalla.

Asiantilaan tyytymätön Johan Kristersson Gyllenhjerta, joka oli (ainakin) Heblan isän veli ja Heblan edesmennen miehen serkku, kävi pitkän oikeustaistelun kanssaperillisiään vastaan ja sai hallintaansa mm. Kaukelman ja Pahkvuoren 14.10.1651. Hän kuoli 1662 Tukholmassa, jonne oli matkustanut jatkaakseen perintöasioista kiistelyä. Jossain oikeuspöytäkirjassa on (ollut ainakin ennen Tukholman linnan paloa) selitykset edellä olevalle omistuskululle?

(Johan Kristersson Gyllenhjertan isän kuoltua äitipuoli Margareta Ragvaldsdotter meni uusiin naimisiin N. Larsson Ångermanin kanssa...)

Lähteet:

• Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. 1909 s. 169, 218, 219, 390, 415
• Wilhelm Gabriel Lagus: Undersökningar om Finska Adelns Gods och Ätter, eller Jesper Mattsson Krus' Förteckning öfwer Nye och Gamble Frelsis Landhbönder uthi Finlandh a 1618 med biografiska, genealogiska, heraldiska, topografiska och kameraliska anteckningar. 1860 s. 214
• SAY
• Elgenstierna III s. 293