Uskelan Hämmäisten kahden tilan (myöh. Ylitalo ja Alitalo) molemmat isännät vaihtuivat kymmenysluetteloiden 1575 ja 1576 välillä. Jälkimmäisestä alkaen auraa ohjasivat Mikko ja Olli. Mikko mainittiin edelleen ensimmäisenä kun toiseksi viljelijäksi vaihtui vuodesta 1582 Petteri.
Maakirjassa 1584 perintötilan omistajaksi tunnistettiin Heikki Laurinpoika, ties milloin elänyt ja hengittänyt. Kolme vuotta myöhemmin maakirjassa "Per Hansson", joka lienee Petteri, joka on muutamassa kymmenysluettelossa lyhenetty "P Johan". (Vai olenkohan ymmärtänyt jotain väärin?)
Kymmenysluettelossa 1592 nimet ovat Hämmäisen alla Antti ja Petteri, samoin kuin vuonna 1595. Mutta vuonna 1598 kirjataan Antti ja Tuomas. Tuomas, joka on Procopaeus-suvun kantaisä. Hän saa vuoden 1601 katotutkimusluettelossa (ja muutamassa muussakin dokumentissa) patronyymin Yrjönpoika.
Per Hansson kummittelee maakirjassa 1611, mutta Tuomas jatkaa kaikenlaisten verojen maksua ja niihin kyllästyttyään, maakirjan 1622 nojalla, alkaa varustaa ratsumiestä. Tuomas maksaa viimeiset kymmenyksensä 1630 ja pian tämän jälkeen on todennäköisesti maksettu papille hautauksesta.
Vuodesta 1631 Hämmäisistä maksaa veroja Mortti, jonka patronyymi on joka toinen kerta Simonpoika ja joka toinen Niilonpoika. Kirkkoherra Agricolan käsialaksi kehutun ensimmäisen henkikirjan mukaan Niilonpoika oli oikein. Mutta talvikäräjillä 1632 "Mårten Jörensson Hämmäis i Salo" valitaan autiotilojen katselmusmieheksi?
Mortti kirjataan pariin maakirjaankin, mutta vuonna 1634 maakirjaan merkitään Herra Petrus Tuomaanpoika, Procopaeus-suvun seuraava polvi. Petrus asuu toisaalla ja saman vuoden, jo mainittuun henkikirjaan kirjataan Hämmäisten perintötilalta "Mårten Nilsson, Agneta Grelsdotter, Agneta Jacodsdotter enka, Agneta Thomasdotter st. dr." Ainoa viite sukulaissuhteisiin edellisen viljelijän kanssa on viimeisenä mainittu tytärpuoli. Jos sukulaisuusmääreen ottaa kirjaimellisesti, Mortti mennyt naimisiin Tuomaksen (kakkos?)vaimon kanssa?
Isäntäväki vaihtuu vuonna 1636 kun viljelijäksi ryhtyy Simo Heikinpoika. Hänen tiedetään olleen Tuomaksen pojanpoika. Hänet merkitään Petruksen sijaan maakirjaan vuonna 1641.
Marraskuussa 1645 tehtiin Tuomaksen perinnönjakoa. Mutta 25 vuotta myöhemmin ei oltu enää samaa mieltä siitä tuliko se tehtyä laillisesti ja mitä tuli sovittua, jos tuli sovittua.
Lähteet:
E-ri-näi-set voudintilit, SAY ja
A. Wilskman, Bidrag till släkten Procopaeus' äldsta historia. SSV 1 (1917)
Ai, niin. Sellainen pikku detsku, että Hämmäinen ei aina ollut Hämmäinen teki työstä hieman haastavamman. Onneksi oli useita esimerkkejä, joissa nimet rinnakkain:
Hei,
VastaaPoistaTupsahdin änne vahingossa, ja jäin vähän koukkuun..tämä ei ole kommentti vaan kysymys; olisin kysynyt mikä varsinaisesti olikaan yhteytesi Hämmäisiin?
Ystävällisin terveisin pekka hämmäinen
Olen tuon Tuomas Yrjönpojan jälkeläinen ja yritin viime vuonna saada hänen elämänsä kirjattua kokoon erääseen työn alla olevaan sukukirjaan. Joka on edelleen työn alla, tosin parhaillaan tauolla.
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaäitini on tehnyt sukututkimusta ja jäljittänyt isäni suvun Procopaeuksien kautta Tuomas Yrjönpoikaan.
Hienoa, että jaksat ahertaa sukutyön parissa.
Itse opiskelen kulttuurihistoriaa ja haaveenani olisi joskus selvittää myös, että mistä tuo Tuomas Yrjönpoika oikein Hämmäisiin ilmestyi.
Tuolloin luterilaisuus tarvitsi levitysapua, joten pojan pappiskoulutus lienee ollut edullista, mutta olisi mielenkiintoista tietää paljon se on maksanut ja millä edellytyksillä Tuomas sai poikansa opintielle. Oliko hänellä esimerkiksi suhteita?