tiistai 2. helmikuuta 2010

Suomalaisia sotavankeja

Krimin eli Oolannin sotaan en ole missään vaiheessa perehtynyt syvällisemmin. Kuitenkin yllätti etten ollut törmännyt missään yhteydessä (muistijälkeä jättäen) siihen, että Bomarsundin valloituksessa 1854 englantilaiset veivät kotimaahansa satoja sotavankeja. Itse asiassa tuhansia, mutta suomalaisia oli venäläisten joukossa vain 350.

Ilkka Rentolan artikkeli Oolannin sodan vangit Historia-lehden numerossa 4/2009 tuli siis yllätyksenä. Osa vangeista pääsi palaamaan vankien vaihdoissa, osa vapautettiin palvelemaan kauppalaivastoon, osa jäi ja osa karkasi. Kaksi karannutta Johan Aspegren (23v.) ja Viktor Jerfström (26v) kertoivat kokemuksistaan Åbo Tidningarissa. Krimin sodasta on satoja sanomalehtijuttuja, joten joukkoon mahtunee joku toinenkin kertomus. Englantilaisessa lehdessä julkaistu kuvaus Lewesin vankilan oloista on lyhennettynä verkkosivulla.

Tsaari Aleksanteri II:n käskystä Lewesin hautausmaalle pystytettiin vuonna 1877 muistomerkki vankilassa kuolleille vangeille, jossa on 28 nimeä, joista 27 vaikuttaa Rentolan silmissä ruotsinkieliseltä. Hän arvelee, että "vangit lienevät olleet ahvenanmaalaisia tai saariston ja rannikon ruotsinkielistä väestöä." Pari pientä kuvaa muistomerkistä löytyi keskustelupalstalta.

Suomen suurlähetystön sivulta löytyy lähdelista, joka näyttää siltä, että tämä aihe on kyllä hyvin tutkittu. Osittainen nimilista sisältynee artikkeliin Backström, Åke, ”Vid Bomarsunds fall 1854 tillfångatagna finska officerare och civila tjänstemän”, Åländsk Odling. 46:e årgången. Årsbok 1986, 121-141 (Ålands folkminnesförbund Mariehamn).

Kun tuli kerran Krimin sodasta kirjoitettua...
Åländska anekdoter från Östersjö-kriget 1854, 1. En äfventyrlig ridt. Upptecknade af Herm. Hofberg. Svenska Familj-Journalen. Band 20, årgång 1881.
Åländska anekdoter från Östersjö-kriget 1854, upptecknade af Herm. Hofberg. Svenska Familj-Journalen. Band 20, årgång 1881.
Åländska anekdoter. Af Herman Hofberg. Svenska Familj-Journalen. Band 21, årgång 1882.

Ja Ahvenanmaasta...
Folksägner från Åland. I Lotsen. Upptecknade af Herm. Hofberg. Svenska Familj-Journalen. Band 15, årgång 1876.
Folksägner från Åland. II Minnesvården i Brändöskären. Upptecknade af Herm. Hofberg. Svenska Familj-Journalen. Band 15, årgång 1876.
Folksägner från Åland. III Djupvikskyrkan. Upptecknade af Herm. Hofberg. Svenska Familj-Journalen. Band 15, årgång 1876.
Folksägner från Åland. IV Skattletarne. Upptecknade af Herm. Hofberg. Svenska Familj-Journalen. Band 15, årgång 1876.

Alla kuva Kastelholmasta lehdestä Svenska Familj-Journalen. Band VII, årgång 1868, jossa siitä myös artikkeli.
klo

2 kommenttia:

  1. Jussi Jalonen2. helmikuuta 2010 klo 14.11

    Tapasin itse neljä vuotta sitten Kuusankoskella ja Kouvolassa järjestetyssä Venäjän kansallisuuksia tsaarinvallan aikana käsitelleessä konferenssissa päälle yhdeksänkymppisen, paljon Suomea tutkineen professori Bill Meadin, joka jutteli tästäkin asiasta.

    Hän mainitsi, miten paikalliset kveekarit organisoivat peräti keräyksiä ja tukitoimia suomalaisille sotavangeille, mihin noissa linkitetyissäkin teksteissä on viitattu. Asiastahan on muistini mukaan kerrottu myös Veijo Meren vanhassa populaariteoksessa "Huonot tiet, hyvät hevoset".


    Cheers,

    J. J.

    VastaaPoista
  2. Atte Kaskihalme19. kesäkuuta 2011 klo 14.48

    Hei,

    isoisäni isoisän veli Johan Karlsson Hjelm Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoona 1. komppaniasta oli Lewesissä vankina. Krimin sodan mitalikin on suvulla tallessa.

    Hieman ihmettelen Rentolan nopeita johtopäätöksiä vankien taustoista. Johankin oli suomenkielinen ja Hjelmin nimi annettu hänen isälleen kun tämä palveli aikanaan pataljoonassa. En ole toki tutkinut vielä nimilistaa tai sen osaa siitä noista 350stä, mutta pataljoonassahan oli miehiä laajalta jopa ympäri Etelä-Suomen.

    Mukavaa kesää,
    T. Atte Kaskihalme

    VastaaPoista