Torstainen museokäynti

Työpäivän jälkeen kaipasin piristystä ja poikkesin Sinebrychoffin museoon katselemaan tällä viikolla esillä olleita historiallisia tulppaaneita. Vanhin lajike oli vuodelta 1595, pari 1600-luvulta, muutama 1700-luvulta ja loput tuoreempaa jalostusta. Heikokohkossa valaistuksessa värit eivät tarttuneet film... muistikortille, mutta muodot erottunevat.

Yläkerran erkkeristä löytyi Steiner-koulun oppilaiden työstämä 1600-luvun juhla-ateria. Alla jälkiruoka: Marsipaani. Sokeroituja kukkia, kirsikoita. Paahdettuja manteleita. Hasselpähkinöitä. Lehtikullattu, ruusun tuoksuinen torttu.

Harjavallan Hällin porukkaa

Sukututkimuksen ja rosvo Österholmin tutkimisen yhteydessä tutustuin Anna Margaretha Isaksdotter Hälliin, esi-isäni anoppiin. Hän välitti varastettua tavaraa (m.m. Uusi Suometar 16.9.1869), mutta kohteli renkiä niin erinomaisen hyvin, että tämä testamenttasi omaisuutensa emännälleen (Suomalainen Wirallinen Lehti 3.11.1868).

Harjavallan kirkonkirjat 1800-luvulta ovat palaneet, mutta (digitoiduista) henkikirjoista voi päätellä, että Anna Margareta tuli Johan Axel Jacobsson Hällin vaimoksi vuoteen 1840 mennessä ja oli leski jo vuonna 1845. Aviomiehen koko nimi näkyy huutokauppailmoituksessa (Finlands Allmänna Tidning 11.12.1843) ja patronyyminsä puolesta on edellisen isäntäparin Jacobin ja Lisan poika, joka näkyy henkikirjassa vuonna 1825. Lisa on merkitty vanhaksi äidiksi henkikirjaan 1840 ja vanhaksi anopiksi henkikirjaan 1845.

Henkikirjassa näkyy vuosina 1845 ja 1850 "Salomon svåger", joka lienee samainen Salomon Hälli, jonka puumerkki vuodelta 1851 on tallessa ja sama kuin talonpojan poika Salomon Jak:sson Hälli (Morgonbladet 29.5.1854). Patronyymin puolesta siis edesmenneiden isäntien poika ja veli.

Sukututkimukseni yhteydessä tutkimieni käräjäpaperien (1880, 1882) ansiosta tiedossani on, että Anna Margareta oli ehtinyt jossain välissä olemaan uudelleen naimisissa lukkari Nordlundin kanssa. Lienee sama kuin Harjavallan ensimmäinen kirjastonhoitaja J. Nordlund.

Esi-isäni kanssa naimisiin meni 10.3.1874 Hällin perheen tytär Margareta Alexandra Johan Axelintytär (s. 15.1.1841 k. 2.2.1880). Hänen sisarensa Anna Amanda Hälli jatkoi äitinsä jälkeen Hällin pitoa, Hockmannin listan mukaan vuosina 1873-85. Kuollut noin 1885-1886? (28.10.1886 Finland). Toinen sisar oli Wivika Vilhelmina, joka oli 1880-luvun alkuun mennessä naimisissa Pitkäpäälän Mauritz Pirin kanssa. Olavi Wanne oli löytänyt heidän hautakivensä vielä vuonna 1945.

Kolmas sisar Josefiina Fredrika taas oli naimisissa Kustaa Jaakonpoika Riittiön kanssa. Arkistolaitoksen Vakasta löytyy kartta "SOO Rd -/171 1883 1. Karta öfver rå undersökningen emellan Hälli Riittiö hemmans Riittiö samt Juti rusthålls Sama eller Alho ängar i Harjavalta by och socken." Joka viittaa siihen, että Harjavallan kylän, jossa Hälli sijaitsee, lähettyvillä pitäisi olla Riittiön tila? Vai Riittiö oli Hällin osa?? Juu, henkikirjasta 1880 löytyy Hällin alta torppari Gustaf Riittiö s. 1841, jolla vaimo Fredrika s. 1843.

Perheeseen kuului myös poikia, Axel ja Johan Erland, jotka käyttivät sukunimeä Hellman. Axel Hellmania Kokemäeltä odotti kirje Porissa 1868 (Björneborg 5.9.1868)?

Johan Erland Hellman oli käräjillä "entinen kauppias" ja näin häntä kutsutaan myös, kun hän osti 26 000 markalla maanviljelijä Johan Saariselta Kaarlahden Uppgård nimisen 1 manttaalin rälssitalon ja Södergård nimisen 1/2 manttaalin verotilan Paraisten kylästä (Satakunta 22.10.1889).

Neljä vuotta myöhemmin raportoitiin "Tuomio. Turun hovioikeus on vahvistanut Hankoniemen raastuvanoikeuden päätöksen viime syyskuun 25 päivältä, jonka kautta kauppias J. Blom, Äimälän kylästä Kokemäen pitäjää, ja ent. kauppias J. E. Hellman Harjavallan kylästä ja pitäjästä, tuomittiin, edellinen siitä, että hän viimeksi mainitulle annetulla passilla koetti Hankoniemessä matkustaa maasta pois; jälkimmäinen siitä, että hän, vaikka tiesikin Blom'in petollisesta aikeesta, kuitenkin auttoi hänen matkaansa, kumpikin kunniansa menettäneeksi ja vetämään sakkoa neljäkymmentä taalaria, vastaava 76 mk. 80 p." (Satakunta 11.11.1893)

(Näillä Hellmaneilla ei tietääkseni mitään yhteyttä Kokemäen Pumpulasta lähteneeseen Hellmaniin, josta kirjoitin vuosi sitten.)

Yhdistystoimintaa

Yksi internetin hauskimpia hyötypalveluksi tarkoitettuja sivuja on Yhdistysnetti, jossa voi hakea rekisteröityjen yhdistysten perustietoja. Joihin ei valitettavasti sisälly tieto yhdistyksen toiminnan aktiivisuudesta tai edes todellisesta olemassaolosta.

Yhdistyksiähän Suomesta löytyy! Haulla *historia* tuli mukaan 181 kappaletta:

AMICI HISTORIAE MEDICINAE R.Y.; Asehistoriallinen Yhdistys Arma Polaris Oulu ry; Asehistorian Liitto ry; Autohistoriallinen Seura r.y.; Eidos Taidehistorian Opiskelijain Yhdistys - Föreningen för Konsthistoriestuderande r.y.; Elokuvahistorian yhdistys ry, Filmhistoriska föreningen rf; Etelä-Kymenlaakson Historiallinen yhdistys ry; Etelä-Pohjanmaan Asehistoriallinen Seura ry; Finlands Svenska Historielärare, FSH rf; Helsingin Asehistoriallinen Seura r.y.; Helsingin Historiapäivä -yhdistys - Föreningen för Helsingfors Historiedag ry; Historiallinen seura Limbus r.y.; Historiallinen Yhdistys ry; Historiallisen sotilasesineistön vaalimisyhdistys ry; Historiallisia kuvia ry, Historiska bilder rf; HISTORIALLISTEN YKSITYISKOKOELMAIN LIITTO R.Y.; Historian elävöittämisyhdistys Faravidin Sudet ry; Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL r.y., ruotsiksi Förbundet för lärarna i historia och samhällslära FLHS r.f.; HISTORIAN LAITOKSEN PORVARIT R.Y.; Historian Opiskelijain Liitto ry, Historiestuderandenas Förbund rf; Historian tutkimusyhdistys Alba Longa ry; Historian Ystäväin Liitto ry; Historic Mini Cooper Racing ry; Historic Race Finland ry; Historic Racing Team Finland ry; Historic Rally Club Finland ry; Historic Rally Team Sukeva ry; Historic Team Eura ry; Historicus rf; Historikerföreningen Kleio rf; Historiska föreningen r.f.; Historiska samfundet i Åbo r.f.; Hoitotieteen historian seura ry; Huomisen Historia ry; Hämeen Asehistoriallinen Seura Arma Tawastica ry; Högnäsin Nykyhistorian Klubi r.y.; Iitin Asehistoriallinen Yhdistys ry; ILMAILUHISTORIAN HARRASTAJAT R.Y.; Inarin Sotahistoriallinen yhdistys ry; Isuzu Historic Rally Team ry; Itä-Suomen Terveydenhuollon Historiaseura ry; Jakobstads sjöhistoriska förening - Pietarsaaren merihistoriallinen yhdistys ry; Joensuun Historiallisen Miekkailun Seura ry; Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura ry; JYVÄSKYLÄN HISTORIALLINEN YHDISTYS R.Y.; Jyväskylän Historiallisen Miekkailun Seura ry; Kaakkois-Suomen Asehistoriallinen seura ry; Kainuun asehistoriallinen seura - Arma Caiania ry; Kaupunkiliikennehistoriallinen seura ry; Keski-Suomen Asehistoriallinen Seura ry; Keski-Suomen historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opettajat r.y.; Keski-Uudenmaan Asehistoriallinen Seura ry; Kielitieteen Historian Seura ry; KM-Historic Rally Team ry; Kristinestads Sjöhistoriska Förening - Kristiinankaupungin Merihistoriallinen Yhdistys r.y.; Kuivasensaaren harrastusseura historianpiiri ry; Lahden Asehistoriallinen Kilta r.y.; Laihian Muinaisuus- ja historiaseura ry; Lapin Historiallisen Höyrytekniikan yhdistys ry; Lapin historian opettajat ry; Lapin Historianystävät ry; Lapin sotahistoriallinen seura ry; Lieksan sotahistorian perinneyhdistys ry; Lohjan historiaseura ry; Lohjan Seudun Asehistoriallinen Yhdistys ry; Loimaan asehistoriallinen seura r.y.; Lounais-Suomen esihistoriamatkailuyhdistys Louhi ry; LUOVUTETUN KARJALAN TYÖVÄENLIIKKEEN HISTORIAN TUTKIMISYHDISTYS R.Y.; Maritimhistoriska föreningen Sydaby rf; Matkailuhistorian Seura ry; Matkatoimistohistorian Yhdistys ry; Maxmo Militärhistoriska Förening rf; Metsähistorian Seura, ruotsiksi Skogshistoriska Sällskapet i Finland ry; Muinais-Kyrön historiallinen seura Virka ry; Nymansbackens kulturhistoriska förening rf; Oravais historiska förening rf, på finska Oravaisten historiallinen yhdistys ry; Oravais lokalhistoriska arkivförening rf; Oulun Historiaseura ry; Oulun Seudun Vammaishistorian Yhdistys ry; Oulun yliopiston historian opiskelijoiden yhdistys Tiima ry; Paikallisliikennehistoriallinen seura ry; Pakilan seudun historia r.y.; Perinnealus Yhdistys Skutan ry, Farkosthistoriska Föreningen Skutan rf; Perämeren Historiallinen Purjelaivayhdistys ry; Pirkanmaan Historian ja Yhteiskuntaopin opettajat r.y.; Pirkanmaan Ilmailuhistoriallinen Seura ry; Pohjanmaan Historiallinen Seura ry; Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys ry Föreningen för Österbottens historiska museum rf; Pohjois-Karjalan Asehistoriallinen Kilta r.y.; Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys r.y.; Pohjois-Karjalan Sotahistoriallinen Kilta P-KarSK ry; Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen yhdistys ry; Pohjois-Kymenlaakson historianopettajat ry; Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys r.y.; Poliittisen historian opiskelijat Polho ry, Ämnesförening för studerande i politisk historia Polho rf; Postihistoriallinen Yhdistys r.y. ruotsiksi Posthistoriska Föreningen r.f.; Pyhäjokilaakson Asehistoriallinen Seura ry; Rakennushistoriallinen seura Vanhat Muurit ry; RANA Taidehistorian Opiskelijain Yhdistys - Föreningen för Konsthistoriestuderande r.y.; Rautalammin Historiallinen Yhdistys ry; RetroTroops - Suomen Elävän Sotahistorian yhdistys ry; Riihimäen Asehistoriallinen Seura KARA ARMS ry; Ristiinan Sotahistoriallinen yhdistys Ristiina Militaria ry; Saaristomeren Merihistoriallinen Yhdistys ry; Salinin Selskappi - Työväenhistorian Seura ry; Salon seudun sotahistoriallinen seura ry; Satakunnan Asehistoriallinen Seura r.y.; Satakunnan Historiallinen Seura SAHS ry; Satakunnan historianopettajat ry; Satakunnan ja Vakka-Suomen Kulttuurihistoriaseura Perinnevakka ry; Satakunnan Merihistorian Seura ry; Seinäjoen Historiallinen Yhdistys ry; Sjöhistoriska skepp och farleder i Nagu rf; Societas Historiae Fenno-Ugricae ry; Someron Asehistoriallinen Seura ry; Sotahistoriallinen Etsintä ry; Sotahistoriallinen seura Narva ry; STA:n autohistoriallinen yhdistys r.y.; Suomalaiset historiapäivät -yhdistys ry; Suomen Asehistoriallinen Seura r.y.; Suomen Autohistoriallinen Seura-Finlands Automobilhistoriska Sällskap ry; Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi - Finlands Automobil-Historiska Klubb r.y.; Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi Savon kerho ry; Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi Vakka-Suomen Kerho ry; Suomen Farmasian Historian Yhdistys ry; Suomen Golfhistoriallinen Seura ry; Suomen Historiallinen Seura ry Finska Historiska Samfundet rf; Suomen historiallisen miekkailun seura ry; Suomen historiallisten kaupunkien yhdistys ry; Suomen historiallisten sotapelien liitto ry; Suomen Kaivoshistoriallinen Yhdistys ry; Suomen kirjahistoriallinen seura ry, Bokhistoriska sällskapet i Finland rf; Suomen kirkkohistoriallinen seura - Finska kyrkohistoriska samfundet ry; Suomen kouluhistoriallinen seura r.y.; Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ry, Fartygshistoriska Föreningen i Finland rf; Suomen lehdistöhistoriallinen yhdistys - Presshistoriska föreningen i Finland r.y.; Suomen Linja-autohistoriallinen Seura ry; Suomen Lääketieteen Historian Seura r.y., ruotsiksi Finlands Medicinhistoriska Sällskap r.f.; Suomen merihistoriallinen yhdistys - Sjöhistoriska föreningen i Finland r.y.; Suomen merihistorian tuki r.y.; Suomen merimuseon tuki ry, ruotsiksi Stödförening för Finlands sjöhistoriska museum rf; Suomen Oppihistoriallinen Seura - Finlands Lärdomshistoriska Samfund r.y.; Suomen Peliautomaattihistoriallinen Seura ry; Suomen Pukuhistoriallinen Seura - Nostalgia - Dräkhistoriska Förbundet i Finland r.y.; Suomen Radiohistoriallinen Seura ry; Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry, ruotsiksi Järnvägshistoriska Sällskapet i Finland rf; Suomen Sisävesihistoriallinen Yhdistys r.y.; SUOMEN SOSIALISTISEN OPISKELIJALIITON JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HISTORIAN JA SUOMENKIELEN OPISKELIJAT-JOS-HISTORIA-SUOMI R.Y.; SUOMEN SOSIALISTISEN OPISKELIJALIITON TAMPEREEN YLIOPISTON HISTORIAN OPISKELIJAT-TAMPEREEN YLIOPISTON MARXILAISTEN RYHMIEN HISTORIAN RYHMÄ R.Y.; SUOMEN SOSIALISTISEN OPISKELIJALIITON TURUN YLIOPISTON HISTORIANOPISKELIJAT R.Y.; Suomen Sotahistoriallinen Seura ry, Krigshistoriska Samfundet i Finland rf; Suomen sotahistorian komissio - Krigshistoriska kommissionen i Finland ry; Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ry; Suomen taloushistoriallinen yhdistys - Ekonomisk-historiska föreningen i Finland ry; Suomen urheiluhistoriallinen seura ry, Finlands idrottshistoriska förening rf; Suomen Valokuvahistoriallinen Yhdistys ry; Suomi-Venäjä-Seuran Venäjän Historian osasto ry; Svenska skolhistoriska föreningen i Finland r.f.; Sywänniemen Historia ry; Taidehistorian seura - Föreningen för konsthistoria ry; Talous- ja sosiaalihistorian opiskelijat Taso ry; Tampereen Asehistoriallinen Seura Tamarms ry; Tampereen historiallisen miekkailun seura ry; Tampereen Historialllinen Seura r.y.; Tekniikan Historian Seura THS ry, ruotsiksi Teknikhistoriska Samfundet THS rf; Tietokonehistoriallinen Seura ry; Tilaushistoriakeskus - Beställningshistorikcentral ry; Turun Historiallinen Yhdistys ry; Turun historiallisen miekkailun seura ry; TYÖVÄENLIIKKEEN HISTORIANTUTKIJAT R.Y.; Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura rY; Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry; Vaasan Merihistorian Yhdistys - Vasa Sjöhistoriska Förening r.y.; Valkon historiallinen yhdistys ry; Vallgrund historiska förening rf; Vammaishistorian seura - Handikapphistoriska sällskapet ry; Vanha musiikki ja historiallinen tanssi eläväksi ry; Vanhan Vaasan historiallinen yhdistys ry; Ålands Marinhistoriska Sällskap rf; Ålands Motorhistoriska Sällskap ÅMHS r.y.; Ålands Telehistoriska förening rf;

Historian havinaa myös nimissä? Historian laitoksen porvarit ja sosialistisen opiskelijaliiton alayhdistykset.

Vino pino löytyy myös museoiden tukiyhdistyksiä, kotiseutuyhdistyksiä puhumattakaan sukuseuroista. Keskiaikaa toistaiseksi vähemmän:

Elävä Keskiaika ry; Espoon Elävä Keskiaika ry; Hämeen Keskiaikaseura ry; Hämeen Linnan Keskiaikayhdistys ry; Jyväskylän keskiaikaseura Hirvenkylä ry; Keskiaikaseura Hukka ry; Keskiaikaseura Miehonlinna ry; Keskiaikayhdistys ry; Kotkan keskiaikaseura ry; Lapin Keskiaikaseura ry; Mikkelin keskiaikaseura ry; Oulun keskiaikaseura ry; Peräpohjolan keskiaikaseura ry; Suomen Keskiaikaseura ry; Turun keskiaikaseura Unikankare ry;

Agkeologian ammattilasten ja harrastajien seuroja hieman enemmän:

Arkeologian harrastajat ANGO ry; Arkeologian harrastajat SARSA ry; Arkeologian yhdistys Vare r.y.; Etelä-Karjalan arkeologian harrastajat Jatuli ry; Oulun yliopiston arkeologian opiskelijat Meteli ry; Pargas Amatörarkeologer rf; Saaristomeren meriarkeologinen seura; Suomen arkeologinen seura r.y.; Suomen forensisen arkeologian ja osteologian seura ry, Föreningen för forensisk arkeologi och osteologi i Finland rf; Suomen keskiajan arkeologian seura - Sällskapet för medeltidsarkeologi i Finland ry; Suomen Klassillisen Arkeologian Seura ry, Sällskapet för Klassisk Arkeologi i Finland rf; Suomen meriarkeologinen seura ry, Finlands marinarkeologiska sällskap rf; Tervolan arkeologinen yhdistys, TERA ry; Tuura, Pohjois-Suomen arkeologian harrastajat ry;

Veroasiaa

Kansalliskirjaston kuva-arkiston 1600-luvun valaat saavat luvan symbolisoida viimeaikaista aikaansaamattomuutta tutkimuksissani. Tai olla muuten vaan koristeena.

Viimeinen tutkimusaktivitetti oli toissalauantaina kun kävin läpi läänintilien verifikaatit vuosilta 1752-1755&1762 Kokemäen osalta. Varsin hidasta puuhaa, mutta ei tuloksetonta.

Löysin jo aikaisemmin talollisten tupakka- ja ikkunaveroja ja näitä oli näissäkin vuosissa. Nyt tarkastelin myös muiden säätyjen ylellisyysveroja. Näistä oli nähtävissä kätevästi minkälainen määrä säätyläisiä Kokemäellä oli kirjoilla. Ja sain tietää, että esi-isäni Kokemäen kirkkoherra Gabriel Gottlebenin taloudessa juotiin vuonna 1762 joko kahvia, teetä tai kaakaota.

Verifikaateissa oli myös listauksia pitäjänkäsityöläisistä, kestikievareista ja myllyistä. Säterikartanojen luetteloon oli Kokemäellä merkitty vuonna 1755 Kokemäenkartano, Vuoltee, Rudanko, Vitikkala ja Säpilä. Näistä vain Kokemäenkartanolla oli ”karakteeri”päärakennus ja siitä todettiin, että se oli vain seinien osalta salvattu (? allenast til wäggar upptimrad) ja kattomateriaalina oli lauta. (Kiitos Ollille lukuavusta).

Lääkärin kertomaa

Kokeilin pienen tauon jälkeen Googlen digitaalista kirjakokoelmaa (jonka virtuaaliseen omaan kirjastooni olen vasta kerännyt 907 teosta) haulla Harjavalda. Harjavalta ei mitenkään erityisesti kiinnosta, mutta välillä kannattaa hakea oman alueen reunasta eikä keskeltä.

Ja näin löytyi Finska Läkaresällskapets handlingar , joka sisältää useampia lääkäripiirien raportteja. Huittisten piiristä, johon Kokemäki kuului, todettiin vuoden 1862 koosteessa:

Folket är af ett temligen fredligt och föga lifligt lynne; dråp och slagsmål inträffa sällan. Maklighet och beqvämlighet älskas och iaktagas af allmogen, som helst tillbringar sina lediga stunder i sängen. Af sådan orsak egnar den vanligtvis icke mycken tid på sin själshyfsning. Likväl kan man i Kumo, Hvittis och Loimijoki anträffa bönder, som äro ganska belästa och bevandrade i äfven andra angelägenheter, än sådana, som närmast röra jordbruket.

Vapaa käännös: Kansa on melko rauhallista ja luonteeltaan tasaista; Tappoja ja tappeluita tapahtuu harvoin. Mukavuutta rakastetaan ja rahvas viettää vapaat hetkensä mieluiten sängyssä. Siitä syystä eivät laita paljoa aikaa sielunsa huoltoon. Mutta Kokemäellä, Huittisissa ja Loimijoella voi tavata talonpoikia, jotka ovat melko lukeneita ja tietoisia muistakin kuin maatalouteen liittyvistä asioista.

Tietenkin lääkärien raporteista löytyy myös tietoja sairauksien esiintymisestä (kymmeniä syfilis-tapauksia Huittisten piirissä!). Mutta julkaisussa on myös CSI-tyylisiä rikostutkimusraportteja, esimerkiksi Harjavallan Hauvolan kylän torpparityttären Sofia Wilhelmina Karlsdotterin puuvillapaidasta löytyneistä tahroista. Tätä epäiltiin saman kylän torpparilesken Katharina Henriksdotterin murhasta.

Ihmetellyt synnyttäjät

Yhdysvalloissa puhutaan edelleen kahdeksan lasta synnyttäneestä naisesta. Monikkosynnytykset ovat varmaan olleet kautta aikojen paikallisia ja suurempiakin uutisia. Pitäjänhistoriikissaan 1753 Huittisten kirkkoherra toteaa:

”Kerrottaessa merkittävistä tapahtumista ei voida jättää mainitsematta, että eronneen sotilaan Juho Yrjönpojan vaimo Elina Heikintytär Loiman kylän Rytilän talosta oli synnyttänyt elokuun 11. ja 12. päivänä vuonna 1730 neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Ne kaikki olivat saaneet kasteen, nimittäin poika Matti ja tytär Riitta ensimmäisenä päivänä sekä seuraavana päivänä poika Pertti ja tytär Elina, joista Riitta-tytär elää yhä ja on palveluksessa Tyrvään pitäjässä.” (Nils N. Idman: Kertomus Huittisten seurakunnasta 1753. Toimitus ja suomennos Raimo Viikki. 1970 s. 71 )

Sanomalehtien julkaisemista tilastotiedoista näkyy, että

• 1843 ... syntyneiden määrä 52597 ... 14 paria kolmoiset ja 707 paria kaksoiset. (9.11.1844 Maamiehen Ystävä no 45)
• 1855... Vuoden 59,575 lapsensynnyttäjistä synnytti 794 kaksoiset ja 19 kolmoiset (17.9.1857 Suomen Julkisia Sanomia no 70)
• 1862 ... Lapsen-synnyttäjävaimot ovat olleet 67,152, joista 971 on synnyttänyt kaksoset ja 16 kolmoiset. (1.3.1864 Suometar no 50)
• 1867 ... syntyneitä 59064 ... kaksoisia 868, kolmoisia 9 ja nelisiä 1 - nelise syntyneet Tampereella. (22.6.1869 Tampereen Sanomat no 25)

Erikseen raportoitiin muun muassa seuraavat:

Oulusta 18 päiv. Helmi-kuuta 1841. Herra kappalainen C. A. Eberhardt Yli-Kiimingissä Iin pitäjää on kirjottanut tänne, että siellä muuan mierova vaimo Soankylässä, Brita Saarela, 11 päivänä nyt olevassa helmikuusa on synnyttänyt Nelosia, nimittäin 1 tyttö- ja 3 poika-lasta, joista viimmisistä 1 oli syntynyt kuollunna ja toiset 2 olivat eläneet toiseen päivään asti; tyttö on myös hyvin huonona. taitaa tämä tapaus olla merkillisempia siitä laavusta. (20.2.1841 nro. 8 Oulun Wiikko- Sanomia)

Limingan pitäjän Temmeksen kappeli-seurakunnassa ... 5:nä päivänä viime tammikuuta synnytti samassa seurakunnassa noin 37 vuoden vanha torpparin vaimo kolmoiset kaikki tyttäriä, joista nuorin kuoli 19 vuorokauden perästä, mutta toiset vielä elävät. Sama vaimo on ennen tehnyt kahdesti kaksoisia; viimeisen kerran 22 päiv. jouluk. 1853, ja sillä tapaa vähän päälle yhden vuoden ajalla synnyttänyt viisi lasta, jonkalaista hedelmällisyyttä ei taida usein ilmestyä. (16.2.1855 Suometar no 7 )

Viitasaaresta, helmikuussa. ... Tammik. 1 p:nä synnytti täällä eräs tolpparin vaimo lapsen; no, niitä kummia tapahtuupi joka päivä. Niin tosin, mutta 7p. samaa kuuta synnytti hän toisen lapsen. Tämä on vähän kummempi. Kumpanenkin lapsi elää - sanos, ovatko ne kaksoiset? (4.4.1856 nro. 14 Suometar)

Saarijärveltä... Sinä 24 p. huhtik. synnytti muuan kestimiehen vaimo kolme lasta (kolmoiset) joista 2 tytär- ja 1 poika-lapsi; sekä äiti että lapset ovat voineet hyvin. Pari vuotta takaperin synnytti sama vaimo niinikään kaksoisparin, ja yksitellen saatuja on hänellä jo usiampia. (30.8.1856 Sanan-Lennätin no 35 )

Tavatoin hedelmällisyys. Asianomaisilta kruunun-palvelijoilta tänne tulleen ilmoituksen mukaan on Kesälahden pitäjän Purujärven kylässä asuvaisen kirkon-kuudennes miehen Staffan Laukkasen vaimo Ulrika Turtinen viime helmikuun 17 päivänä synnyttänyt 5 tyttölasta, joista 3 olivat jo syntyessänsä kuolleita, mutta 2 elivät niin kauvan, että he saatiin hätä-kasteeseen. (3.3.1860 nro. 9 Ilmoitus-Lehti)

Ikaalisista 17 p. helmikuusta Viime tuorstaina 11 päivä tätä kuuta yksi suutarin vaimo synnytti kaksoiset, jotka oli navan kohdasta reisi-juureen asti yhteen kasvaneet vastaksuten toinen toistansa, joista toinen on vähän alempana kuin toinen ja sen on jalat kääntynyt toisen selään taka ylöspäin. Kummankin näyttää olevan oikian-puolinen jalka toisensa jalkain välissä ristikossa, ehkä se siitä on hyvin yhteen kasvanut; sen joka on ylempänä ja muuton suoremmassa, on oikian-puolisessa jalassa kahdeksan varvasta; pää ja kädet näyttää olevan luonnon muodossa. Kädet oli niinkuin olisivat toinen toistansa syleilleet. Sitä en voi sanoa ovatko miehen eli vaimon puolta, sillä en nähnyt muuta kuin yhden uloskulku-paikan siinä yhtiössä. Nämä oli kuolleena syntyneet. Tohtori siitä enemmän tietäne, joka sen on tarkemmin katsellut. (11.3.1864 Sanomia Turusta no 10 )

Suuri siunaus köyhälle miehelle. O. V. S. [Oulun Viikko-Sanomat]:ssa kerrotaan Kuusamossa olevan erään köyhän ukon nimeltä Siivatonlava, joka ensimmäisessä naimisessa oli yksittäin hankkinut 11 lasta; toisessa ensinnä kahdet kaksoiset, sitte kolmoset (7), sitte taas neljä yksittäin s. o. 22 lasta, vaikka leipä on ollut pehkusta ja petäjästä. Mitähän jos ukko vaimonensa olis ruisleipää syönyt? - - - Mies ei ole vielä 50 vuoden vanha. (24.3.1870 Uusi Suometar no 24 )

Suuri hedelmällisyys. Kuusamosta meille kirjoitetaan, että siellä Tyynelä nimisessä talossa viime kuun 28 päivänä synnytettiin - neloset. (9.6.1880 Pohjois-Suomi no 45 )

Kokemäen esihistoria kartalla

Sain päähäni siirtää Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tietoja Kokemäeltä Google-karttaan. Osoittautui astetta vaikeammaksi kuin odotin, sillä rekisterin karttakoordinaatit eivät ole niitä koulussa opittuja, joita Google olisi suoraan ymmärtänyt. Pienen haun jälkeen selvisi, että Kansalaisen kartapaikka pystyi konvertioon. Että sitten vaan piste kerrallaan kartalle...

(Omatoimisen ja -järkisen toiminnan jälkeen palautevastauksena sain tietää: "Muinaisjäännösrekisterin koordinaatit ovat Suomen yhtenäiskoordinaatistossa(YKJ) (= kaistakoordinaatiston 3. kaista eli KKJ3). Google Maps sen sijaan ymmärtää koordinaatit WGS84-muodossa.")

Keltaisella neulalla on merkitty kivikautiset asuinpaikat, vihreällä pronssikautiset haudat ja muut kivikasat, vaaleansinisellä/turkoosilla rautakautiset röykkiöt, sinisellä rautakautiset haudat ja punaisella muinaisjäännösryhmät. Neuloja tökkimällä pitäisi saada esiin nimi ja kuvaus, jossa on linkki rekisteriin.


View Larger Map

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (15)

Itekkuhhii tyylillään kirnuuvaa: minkä piä nyökkää, minkä perä pylykkää. Iisalmi.

Minusta sukututkimusta ei voi tehdä käymättä henkilön historiaa läpi rippikirjoista. Jonkun mielestä oikea sukututkimus alkaa sitten kun kirkonkirjoista ei ole apua. Ja jonkun mielestä sukukirjaan tarvitaan jumalaton määrä sukutauluja.

Jokasihe hyvä ei ole yhelainen. Inkerin Venjoki

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948