... (turhasta?) alemmuudentunteesta nousi ajatuksia (taas) viime viikolla.
Olen tänä vuonna saanut osallistua muutamia kertoja Anna Kuisminin salonkiin ja tiistaina kävin taas, oli kauden viimeinen istunto. Minut toivotettiin tervetulleeksi aivan niin kuin joka kerta. Mutta olo tuntuu jotenkin ulkopuoliselta, kun kaikki muut voivat esitellä itsensä ammatti-identiteettinsä kautta ja itse söpertää jotain tyyliin "harrastajatutkija". Ei väitöskirjaa, ei kunnollisia julkaisukrediittejä. On sitten niinkuin-ei-mitään ja tuntuu, että pitäisi olla vaan hiljaa ja antaa koulutetumpien puhua. (Maailmanloppu ei ole tulossa, tottakai auoin päätäni.)
Viime viikolla vaihdoin myös sähköpostiviestejä erään ammattihistorioitsijan kanssa, kuten ollut lähes viikottaisena tapanamme tänä syksynä. Tulin ikäänkuin rekrytoiduksi palkattomaksi tutkimusapulaiseksi. Mikä on ihan OK, on tosi kiva vaihtaa ajatuksia kiinnostavista aiheista täysijärkisen ihmisen kanssa. Mutta koska hänellä luulisi olevan parempaakin tekemistä ja seuraa, ehkä kyse on vain narutuksestani? Osallistuin tekemiseen ja menetän arvosteluoikeuteni?
No, en usko noin oikeasti, mutta olisi kivaa jos "otsassa" olisi joku yleisen hyväksynnän merkki. Sen puuttuessa lasken hyväkseni tänne saadut kommentit (KIITOS!), kolme Kamariherraa kehunutta, joiden ei olisi tarvinnut sanoa mitään, ja edellä mainitun salongin osanottajan, joka eteisessä lähtöä tehdessä kuuli minun mainitsevan tämän blogin nimen ja spontaanisti sanoi "Sinäkö sitä kirjoitat?" Kyllä, minä.
Ehkä pitää vaan keksiä uusi brändi itselleen. Miten olisi diletantti historiankirjoittaja?
Tulipa mieleeni, että Sinulla on noita kirjoja jo useampkin julkaistuna. 2 kirjan jälkeen voi käyttää titteliä kirjailija tai tietokirjailija, joten pois turhat huolet. Esittelet tästä lähin itsesi tietokirjailijaksi. Ei ne muutkaan kirjailijat kaikki pelkällä kirjojen kirjoittamisella elä :)
VastaaPoistaBlogisi on valitettavan koukuttava. Kuinkahan monta kertaa olen päättänyt katsoa uusimman päivityksen ja jumiutunut koneelle tunneiksi....
Kiitos tuosta koukutuskommentista, "kiva" kuulla. Addiktio tämä on itsellenikin, pitää koko ajan pykätä uusia tekstejä ja etsiä uusia linkkejä vaikka varastossa on ihan riittävästi - ainakin (täksi) loppuvuodeksi.
VastaaPoista