Pikakirjoituksesta

Vaikka vanhat konseptituomiokirjat näyttävät pikaisesti kirjoitetuilta, varsinainen pikakirjoitus rantautui Suomeen vasta 1860-luvulla ja suomenkielinen järjestelmä kehitettiin 1870-luvulla.

Pikakirjoitus vaikuttaa olleen erityisesti valtiopäivillä olleen tärkeä asia, sillä sanomalehdet raportoivat pikakirjoittajien nimistä ja istumapaikoista. Säätypäivillä 1905 (?) oli kullakin säädyllä oma kirjoitusorganisaationsa, päällikkö, alipäällikkö, suomalaiset ja ruotsalaiset pikakirjoittajat ja puhtaaksikirjoittajat. Alipäälliköksi talonpoikaissäädyssä oli korotettu nainen, Ida Blomqvist. Hänestä kerrottiin matrikkelissa muutama vuosi aiemmin:

"s. 29.1.1867. Vanhemmat: työmies Karl Blomqvist ja Karolina Alexanderintytär. Opittuaan pikakirjoitusta maisteri V. Sederholm’in johdolla 1886, on I. B. ollut pikakirjoituksen puhtaaksikirjoittajana valtiopäivillä 1888 ja kirkolliskokouksessa 1893, ja talonpoikaissäädyn pikakirjoittajana valtiopäivillä 1891 sekä pappiskokouksessa 1894. Pikakirjoitusyhdistyksen nimittämänä opettajana on hän johtanut suomalaisia pikakirjoitusharjoituksia ja opettanut pikakirjoitusta."

Ainakin Helsingin pikakirjoitusyhdistys piti ilmaisia kursseja, joten niin miehillä kuin naisillakin oli mahdollisuus oppia uusia taitoja ja Idan tavoin kohentaa yhteiskunnallista asemaansa.

Lähteet:
Wikipedia: Suomenkielinen pikakirjoitus (Tästä kuva)
Anna-Liisa Valta: Pikakirjoittajayhdistyksen historia
Kaskisten Lehti 9.12.1904 (valtiopäivät)
Päivälehti 22.09.1892 (ilmoitus kurssista)
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Suomen naisyhdistys 1896