Yksi omituisimmista reaktioista oman sukuni keskuudessa juuriimme on isäni serkku, jolle tärkein kysymys on "Ovatko Gottlebenit juutalaisia? Kuullostaa juutalaiselta nimeltä." Kysymykseen ei riittänyt vastaukseksi, että ainakin Lyypekin Gottlebenit käyttivät kristillisen kirkon palveluita.
Tämän syksyn alussa käytiin SukuHakurissa keskustelua, jossa puolestaan väitettiin, että äitini esivanhempiin kuuluvat Nagelit olisivat juutalaisia. Esitettyäni tarkentavan kysymyksen sain vastaukseksi "Nimi Nagel ainakin on erittäin juutalainen."
Aihetta on luonnollisesti käsitelty amerikkalaisissa sukututkimuspiireissä. Sikäläinen asiantuntija kirjoittaa, että monet saksalaiset nimet "kuullostavat" juutalaisilta. Mutta vain kolmen nimen (Cohen, Levy and Israel) osalta asia on jokseenkin yksiselitteinen. Verkosta löytyvän juutalaisten nimien tietokannan ohjesivu toteaa, että monet nimet ovat olleet käytössä sekä kristityillä että juutalaisilla. Siispä kun löysin Amerikasta juutalaisia Hohenthaleja, ei ollut syytä vetää johtopäätöstä, että samaa nimeä kantavat saksalais-ruotsalais-suomalaiset esivanhempani olisivat käännynnäisiä. Ensimmäinen Hohenthal ilmestyy kyllä niin tyhjästä, että voisi olla vaikka ulkoavaruudesta (tosin väitti olevansa Tukholmasta). Mutta hän siis käytti nimeä jo 30-vuotisen sodan jälkeen ja Amerikkaan päätyneet juutalaisperheet (käytössäni olevien lähteiden varassa) taas vasta 1800-luvun alusta. He saattoivat kuulua niihin Saksan ja Itävallan alueella asuneisiin, joiden oli pakko ottaa käyttöön (uusi) sukunimi. Tästä lisää tietoa Esther Bauerin sivulla.
1600-luvulla (jolloin saksalaisia esi-isiä Suomeen ainakin ilmaantui) on vaikea uskoa juutalaisten Pohjolaan rynnänneen. Ei täällä ainakaan mitään uskonnonvapautta odottanut. Mutta onko protestantti maahanmuuttaja liian tavallinen esi-isäksi? Herääkö sukututkijoiden kysymys halusta identifioitua juutalaisten kärsimyshistoriaan vai todellisesta aikomuksesta tehdä sukututkimusta Saksassa? Jään ihmettelemään.
juutalainen eje
VastaaPoista