Kirjoitin jokin aika Erik Jaakonpoika Pentselstiernasta. Hänen elämäänsä jäi keskivaiheille isohko aukko, josta en paljoa välittänyt.
Jos olisin, niin näköjään oikea strategia täyttämiseen olisi ollut "seuraa kaveria". Selatessani nimittäin Turun tuomiokapitulin pöytäkirjoja (Consistorii ecclesiastici Aboënsis 1658-61) osui sivulla 383 silmiin peräkkäin nimet Sass ja Penselstierna. Sass löytyy myös blogipalasestani, hän omisti Kokemäellä tilan, jossa Penselstierna oli voutina.
Pöytäkirjan perusteella Penselstierna vaikutti Perniössä ainakin Pyhän Tuomaan päivänä 1659.
Perniön kiistoista voi lukea Seppo Kärpäsen gradusta Perniön kirkkoherrat Perniön pitäjäyhteisössä 1645-1700. Näihin liittyen Penselstiernaa ehtotettiin kirkonisännäksi, mutta vastustajien mielestä hän asui liian kaukana kirkosta ja oli liian usein matkoilla sopiakseen toimeen (CeA s. 504-505).
Perniön SAY:stä en löytänyt Penselstiernaa. Näkyi monta ihmisetöntä säteriä eli ilmeisesti verovapauden tms. takia ei nimiä ei kirjattu niiden kohdalle.
M. A. Knaapinen ja Helmer Salonen-Salo ovat kirjoittaneet kirjan Perniön pitäjä, jossa esitellään vuonna 1661 sovittu kirkon penkkijärjestys (s. 255-260). Erik Pentzelstierna on saanut miesten puolella paikan 4. penkiltä ja rouvansa ja tyttärensä naisten puolelta 8. riviltä.
Erik ei olekaan Jaakonpoika vaan Jöraninpoika. Muuta(kin) lisätietoa Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän artikkelissa Kokemäen Äimälän rusthollin kaupat 1686-1727. Lisätietoja Äimän, Moliisin, Pensenstiernan ja Gjösin suvuista, Genos 3 /2009 s. 84-100.
VastaaPoista