keskiviikko 26. elokuuta 2009

Postista

Hakusanahapuilulla löysin kirjaston tietokannasta Pitkin Pohjolan postiteitä, jossa keskityttiin vanhimpiin, 1600-luvun yhteyksiin. Selailin kirjaa lähinnä liikenneyhteyksien kannalta. Se on runsaasti kuvitettu kartoin ja vanhoin kuvin.

Kirjasta opin, että kävellen postin piti kulkea peninkulma kahdessa tunnissa (5,34 km/h) ja myöhemmin, vuoden 1682 postijärjestyksen mukaan, ratsailla hyvillä teillä peninkulma tunnissa ja vartissa (8,55 km/h) tai huonoilla teillä puolessatoista tunnissa (7,13 km/h).

Kirjasta löytyy luettelot postitalonpojista vuodelta 1676 Turku-Helsinki väliltä (s. 216) ja Pohjanmaan reitiltä (s. 234-235). Jälkimmäistä vilaistessa osui silmiin tuttu nimi, esi-isäni Nils Larsson Qwistin. Kaikkeen sekin mies ehti osallistua. Satakuntalaisten mahdolliseksi iloksi ja hyödyksi pätkä kyseistä luetteloa:

Ludwig Josepson Kotjalasta Ihodeen (Ihjåda)
Mats Jacobson Ihodesta Rauman kaupunkiin ja kaupungin läpi Äyhöön
Michel Andersson Äyhöstä Eurajoen kirkolle
Erik Flodman Eurajoen kirkolta Nakkilan Masiaan (Masiå)
Jöran Mårtenson Masiasta Poriin
Nils Larsson Qwist Porista Söörmarkkuun
Anders Ingmanson Söörmarkusta Ahlaisiin
Johan Bengtsson Ahlaisista Köörtilään
Måns Person Köörtilästä Merikarvian kirkolle
Pofwer Muhlison Merikarvian kirkolta Risbyhyn (Ryssby)

Innostuin tämän takia lainaamaan myös Jukka-Pekka Pietiäisen Postia kaikille. Suomen postin tarina 1638-1998, mutta siinä oli vain 12 sivua Ruotsin ajalta. Selvisi, että postitalonpojat "saivat työstään vaatimattoman korvauksen verovapauksina"(s. 11). Tehtävään "sisältyi euisuuksia, joista tärkein oli vapautus sotaväenotoista. 1600-luvun lopulla postitalonpoikien palkkauksessa rahapalkan osuus kasvoi. Sen saamisessa oli kuitenkin hankaluuksia, eikä muitakaan luvattuja euisuuksia aina annettu." (s. 18)"1670-luvulta lähtien postiljooneja. Tällöin talonpojat kuljettivat postilaukkua kuljettavan postiljoonin kukin vuorollaan eteenpäin." (s. 12)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti