perjantai 17. heinäkuuta 2009

Selviytyjäleski Loimaalla 1700-luvun alussa

Loimaalla Euran kylän Punkin talon emäntä oli hyvästellyt miehensä Juho Mikonpojan tämän jouduttua kolmikassotamieheksi vuonna 1700. Mies ei palannut.

Valpuri Markuntyttären ainoa apu oli alle 10-vuotias poika Simo. Sota-aikana työvoimaa ei saanut rahallakaan. Koko Euran kylässä ei ollut kuin 3 täysikasvuista miestä ja he kaikki yrittivät saada autiotilastaan kannattavaa.

Punki oli kruununtila ja asumisoikeudella ei ollut markkinoita. Vouti toi tilalle uuden isännän (Erkki Olavinpoika) vuonna 1705. Valpuri yritti vielä vuoden 1708 kesäkäräjillä saada tilan takaisin, mutta oikeus katsoi Valpurin olevan ahkera, mutta köyhä. Simo-poika oli vasta 14-vuotias. Erkillä puolestaan oli kolme ratsutilallista takaajinaan.

Valpurista tuli nyt itsellinen. Hän muutti vävynsä luo naapuritaloon Sosille. Sieltäkään ei ollut irronnut apua aikaisemmin?

(Tiedot Sami Männistön artikkelista Autiotila – Murhenäytelmä vai maattoman mahdollisuus. Kirjassa Ympäristohistorian monet kasvot. Turun yliopiston Historian laitoksen julkaisuja 62. 2002)

1 kommentti:

  1. Nämä entisaikojen naisihmiset ovat olleet aikamoisia selviytyjiä. Vaikka nykynaiset ovat kovilla, niin harva varmaan hoitaisi maatilaa kymmenvuotiaan lapsen kanssa sen aikuisilla työvehkeillä. Itse ihmettelen parhaillaan, mitä isoisäni äiti selvisi jäätyään leskeksi kaksi kuukautta ennen lapsen syntymää. Leskenä hän kuolikin 25 vuotta myöhemmin, joten ainakaan uutta isäntää ei tullut taloon mutta saattoi hyvinkin kuolla raskaan työn uuvuttamana.

    VastaaPoista