Pienempi leike oli muistuttamassa Luovutetun Karjalan karttojen julkaisusta verkossa 13.6.
Viime viikonlopun Kuukausiliitteessä Ilkka Malmberg oli tarttunut Isoonvihaan. Otteet vanhoista hissan kirjoista oli mielenkiintoisia. Niistä kai minullakin on käsitys, ettei isoviha mikään paha ollut. (Tunnustus: Vilkunan kirjat lukematta, selattu on.)
Kirjahyllyä siivotessa jäi käteen kolme sivua lehdestä Kirjastolehti 1/1997. Markus Kajoa oli haastateltu (kirjoittaja Seppo Verho). Hän totesi "Kirjoittavalle ihmiselle mikään ei ole turhaa mihin törmää. Kirjastossa viehättää juuri se satunnaisuuden mahdollisuus. Voit hakea jotain hyvin tarkkaa tietoa ja löytää sen, yleensä minkä tahansa saa viimeistään tilaamalla. Tai sitten voi iskeä umpimähkään kätensä kirjojen sekaan, nykäistä ja katsoa mitä sai. Se on vähän samaa kuin onginta lasten juhlissa." Hengenheimolainen!
Blogisurffauksestani oli tallella linkki Merete Mazzarellan Topelius-kirjasta, jonka konsepti kuullosti mielenkiintoiselta, mutta ruotsiksi en ole ollut innostunut yrittämään. Sunnuntain Hesarista sain tietää, että suomenkielinen käännös on tarjolla. (Ei herättänyt intoa monessa muissa, loggasin kirjaston systeemiin varaukseni vasta iltapäivällä ja pääsin jonoon sijalle 23.) Mirkka Lappalaisen arvostelu oli sävyltään kriittinen. Lappalainen ei suosittele kirjaa Topeliuksen tuotannosta kiinnostuneelle, mutta sen sijaan niille, jotka eivät tiedä Topeliuksesta mitään? Kirjahyllyssäni on Topeliuksen Maamme ja Arvi Arjatsalon Topelius. Kertomus Zachris Topeliuksen elämästä. En kuulu ensimmäiseen luokkaan, mutta en täysin toiseenkaan.
Alla kuvat Topeliuksen lapsuudenkodista sekä Sipoon (ny. Helsingin alueella?) kodista lehdestä Land och Stad 14.01.1891.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti