Eikä tullut sekunniksikaan mieleen kysyä, MIKSIKÖHÄN leski ja lapsi suuntasivat Savonlinnaan? Asuikohan siellä mahdollisesti SUKULAISIA, joilta oli mahdollisuus saada turvaa? No asui, mutta sen sain selville vasta vankilalistoja selatessa. Yhdessä niissä Johan Gustafin mainittiin olevan kotoisin Savonlinnasta ja olevan maanmittarioppilas.
Juu, Fieandtista tehdyssä arkkilaulussa puhuttiin koulunkäynnistä. Ja hänen isänsä ja tämän kaksi veljeä olivat maanmittareita. Joten MILLEKÖHÄN uralle Johan Gustaf luontevasti työnnettiin. Olisi voinut lähteä työstämään tältäkin pohjalta?
Niin ja se toinen setä asui siis Savonlinnassa.
Ylioppilasmatrikkelin ansiosta (syviä kumarruksia Yrjö Kotivuorelle) sain veljesten tietojen lähteistä kiinni maanmittaushallituksen arkistoon sisältyvät oppilaslistat. Kiva selata vaihteeksi muitakin kuin rikollisia. Oppilaita en kyllä löytänyt, mutta jos joku haluaa tietää montako maanmittaustoimitusta esi-isä/muu tutkimuskohde teksi per vuosi, niin suosittelen lämpimästi.
(Nyt kun olen tunnustus- ja valitusmoodissa... tajusin vasta tällä viikolla, että unohdin Kamariherraa tehdessä tarkistaa lasten kummit. Luoja! Runoilin kappalekaupalla perheen tuttavapiiristä ja jätin käyttämättä peruslähteen. Huutia sietäisin saada.)
Kun kerran tuli Savonlinnasta puhetta niin todettakoon kaupunkiarkeologisen inventoinnin olevan verkossa. Ja kuvat löytyivät Topeliuksen kirjasta Finland framstäldt i teckningar ja lehdestä Harper's New Monthly Magazine Volume 0082 Issue 489 (February, 1891) . Talvinäkymä kirjasta Matkustus Suomessa on päivätty 1872. Alimpana oleva Alexander Federleyn värikuva poimittu Pauli Kruhsen sivustolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti