Sitten selasin lainhuutoja ja perukirjoja kauvatsalaisille juurilleni arkiston kortistoista. Perukirjoja oli Kauvatsalta ja Huittisista, johon se kuului pitkän aikaa, hämäävän vähän. Mutta jotain sentään löytyi. Muun muassa yksi 1700-luvun kappale (josta en saanut sitten kunnolla selvää) yksityisarkiston kätköistä. Ilman kortistoa olisi takuulla jäänyt löytämättä.
Lainhuutoja löytyi hieman enemmän. Jokaisessa syytinkisopimus. Muistan kuinka onnessani olin nähdessäni ensimmäisen vuosia sitten. Mutta kirjoitettuani puoli tusinaa käsin muistiin... Matkan ehdoton moka oli lähteä liikenteeseen mukana (vaihteeksi) kunnon kamera, mutta unohtaa a) tarkastaa akku ja b) ottaa laturi mukaan. No, TMA:n tiukan kuvauspolitiikan johdosta kameran käyttö muistiinpanovälineenä olisi kuitenkin ollut hankalaa. Mutta niin paljon nopeampaa...
Dahlströmin kortistojen kanssa hypin laatikosta toiseen ja sain täydennettyä edellisillä kerroilla kerätyt Flachseniusten tonttiostot tonttinumeroilla ja arkiston seinällä olleiden karttojen avulla jopa varsinaisilla sijainneilla. Professori Johan Flachseniuksen jälkeläiset voisivat kerääntyä sukukokoukseen hovioikeuden rakennuksen ja Hämeenkadun väliseen puistikkoon, jonka kulmassa perheen kotitalo oli 1600-luvun lopussa.
Johanin poika akatemian kvestori Johan Petter Flachseen, oli 1720-luvulla omistanut jonkin aikaa tontin, joka tänä päivänä on Runebergin puiston leveämpi pää.
On aivan mahtavaa lukea sivustoasi! Nyt olet synnyinkaupungissani tutkimassa ja muistoja palaa mieleeni....
VastaaPoistaTänä kesänä on tarkoitukseni myös vierailla Turun maakunta-arkistossa ja hakea jotain uutta "lihaa luiden päälle" isoäitini äidin suvusta.
Mukavia tutkimushetkiä Sinulle!
Noita Suur-Huittisten alueen perukirjoja etsin minäkin joku kesä TMA:sta. Lopulta löytyi muistaakseni tieto, että suurin osa alueen 1800-luvun perukirjoista oli tuhoutunut tulipalossa 1918. Joitain vanhempia löysin minäkin.
VastaaPoista