Tartosta palattua

Jos olisin ollut matkanteossa vuonna 1869

Tarttoon kuljetaan täältä kahta tietä: toinen, joka on mukavin, mutta myöskin pisin ja kalliin, käypi Pietarin kautta, siitä rautatiellä Pihkovaan, ja Pihkovasta höyrylaivalla Peiposjärveä myöden Tarttoon. ... Lyhyempi tie on Helsingistä Räävelinkautta ja sitten halki maan. Puolessa päiväkaudessa tullaan täältä Suomenlahden yli Rääveliin, ja koska siis ei tarvitse muuta kuin kannenpäällistä sijaa, on maksu ainoastaan noin 12 markkaa. Räävelistä Tarttoon on matka arviolta 35 peninkulmaa. Jos tahdotaan kyydillä kulkea, tulee matka aivan kalliiksi: sillä yhtä henkeä varten tarvitaan 2 hevosta ja kahta henkeä varten 3, jota paitsi kunkin hevosen kyyti on paljoa kalliimpi kuin Suomessa. Tavallisinta on, että kuljetaan rahtitalonpoikien kanssa, josta on sekin hyöty, että saadaan maata enemmän nähdä ja ihmisten kanssa tutustua: sillä kyydillä kulkiessa on tekemistä ainoastaan postimestarien (keskievarien) kanssa, jotka ovat virkamiehiä ja tavallisen ikäviä. (31.5.1869 Uusi Suometar no 43)

Nykyajan retkeilijä kelluu Suomenlahden yli parissa tunnissa ja jatkaa bussilla tutustumatta yhteenkään paikalliseen. Menneisyyden matkaajilta saa kuitenkin vielä paikkaansa pitävää opastusta paikan päälle:

Jos Tartossa kulkee niitä katuja myöden, jotka menevät länteen tai luoteen päin, näkee äkkiluulematta kauniin sillan päänsä yli. Katu kulkee näet korkean vanhanaikaisen valliin läpitse. Tarkemmin tiedusteltuaan huomaa olevansa keskellä Tarton kaunista laitosta n.k. Tuomio- ja Linnavuorten puistoissa. Turhaa olisi lukijalle koettaa selvästi kuvailla näitä vanhoille valleille tehtyjä, suloisia, alituisesti vaihtelevia penkereitä, joitten läpitse kuten sanottiin siellä täällä kulkee katuja, joitten ylitse pääsee jo mainituilla silloilla. Eräällä kunnaalla näissä puistoissa kohoaa jalossa mahtavuudessa Liivinmaan suurenlaisin muistomerkki rakennustaidosta, Tarton vanhan tuomiokirkon uhkeat rauniot. Tämä kirkko rakennettiin Ruotsin ajalla ja paloi v. 1707, kun Venäläiset hävittivät linnoitukset. Nyt ei sillä ole mitään muuta käytöllistä hyötyä, kuin että sen kuori on laitettu Yliopiston kirjastoksi. (19.7.1869 Uusi Suometar no 57)

Tuomiokirkon rauniot viime viikonloppuna, oikeassa reunassa entistä yliopistonkirjastoa, nykyistä museota


Jäljellejäänyt Tarton kaupunginmuurin pätkä:


Jaanin (Pyhän Johanneksen) kirkon seinässä olleita keramiikkakoristeita


Ja niiden alkuperäinen ympäristö ulkoseinässä


Kansallismuseon hääjuhlijoita


Tarton keskiajan tekstiililöytöjä on tehty käymäläjätteen joukosta, minkä kunniaksi kaupunginmuseon näyttelynukke istui puuceessä.

Kasvitieteellisessä puutarhassa kukkivat liljat, magnoliat ja monenlaiset tulppaanit viehättävässä ympäristössä