tiistai 21. huhtikuuta 2009

Venäläinen näkökulma Suomeen

Lainasin kirjastosta tänä vuonna ilmestyneen kirjan Monikasvoinen Suomi. Venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista. Painavaa tekstiä yli 400 sivua, luin kunnolla vain ensimmäisen artikkelin Suomi ja suomalaiset venäläisten silmin muinaisajoista 1800-luvun alkuun, kirjoittajana Gennadi Kovalenko.

Onko perushistorioissamme kerrottu, että Novgorodin kronikoiden mukaan heikäläiset kävivät 5-10 vuoden välein Hämeessä hävitysretkillä? Käden ulottuvilla on Jouko Vahtolan Suomen historia, tarkastetaan... Juu, sivulla 34 ”Novgorod teki karjalaisten kera retkiä Hämeeseenkin – hämäläisten vastatessa niihin” ja edellisellä sivulla ”tehtäessä vihollisen alueelle sotaisia retkiä, kuten erityisesti hämäläiset tekivät Novgorodin reuna-alueille, varsinkin Karjalaan”. Kaksi erilaista kuvausta, Kovalenko ei puhu mitään hämäläisten retkistä.

Varsin harvat venäläiset tekstit olivat suomalaisia 1500- ja 1600-luvulla maininneet. Vuonna 1720 havainnoineen mielestä suomalaiset olivat ”yksinkertaista ja karkeaa väkeä, joka syö yksinkertaista ruokaa, pukeutuu huonosti eikä aja partaansa.” Keisarinna Katarina matkusti venäläisen Suomen rannikolla Pietarista Haminaan vuonna 1783 ja arvion positiivinen puoli oli, että suomalaiset olivat muuttaneet kiviset pellot viljelykelpoisiksi. Negatiiviselta kuullostaa, että hänestä alue olisi sopinut karkotuspaikaksi!

Edellisenä vuonna ruotsalaisen Suomen puolella käynyt ruhtinas kuittasi Vaasan pikkukaupunkina, ”jossa oli parisensataa taloa, kaikki pieniä ja huonoja, pelkästään puutaloja ja jokaisessa vain kaksi huonetta.” Porvoo oli hänestä ”erittäin ruma ja Loviisa samanlainen kuin kaikki muut”.

Enimmäkseen näkymä oli synkkään ja köyhään maahan, jossa ihmeen kautta vilja kasvoi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti