Kartanollista

Kaksi perheeni ulkopuolista on a) ostanut ja b) väittänyt lukeneensa Kamariherran & kumppanit! Toinen näistä istuu työpaikalla neuvottelupöydän vastapuolella, mistä tulee vähän hassu kuvio, mutta vapaa-aika on eri asia kuin työaika.

Kartanoista puheen ollen... Agricola-listalla kerrottiin Saaren kartanon arkiston löytyvän verkosta. Heti ensimmäinen hakemani satunnainen dokumentti oli torpan rakennuksia koskeva, joten sivuista on varmasti iloa suku- ja paikallishistorian harrastajille. Kartanon kuvia ja historiaa on Koneen säätiön sivuilla. Wikipediassakin pitkä pätkä. Ja samasta kartanostahan on myös tuore kirja.

Vasta äskettäin löysin sivuston Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla. Oppimateriaalipaketti peruskouluille, josta olisi varmasti ollut iloa Kokemäenkartanoa miettiessä.

Ruotsinkielisillä Yleisradion sivuilla on artikkeli- ja ohjelmakokonaisuus Hus med historia i sydvästra Finland och Åboland, jossa mukana myös kartanoita. Samalla sivulla linkitettynä Hus med historia i Österbotten, Historiska hus i Östra Nyland , Västnyländska gårdar ja kaupan päälle vielä 1000 km ortnamn.

Linkitin jo aiemmin Elävän arkiston kartanopätkiä, mutta Hakoisten kartano jäi tuolloin pois.

Tarja Itkosen gradu on otsikoltaan Joroisten Järvikylän kartanon maatalouden muuttuminen 1900-luvulla ja sopii näin tässä mainittavaksi.

Pernajassa sijaitsevan Tjusterbyn kuva julkaistiin Land och Stad -lehdessä 23.03.1892. Tilan koko oli tuolloin 3000 tynnyrinalaa eli noin 1500 hehtaaria, josta 430 tynnyrinalaa kartanon omaa peltoa ja niittyä ja ja suunnilleen vastaava ala yhteensä kuudella lampuodilla ja kuudella torpparilla.

(Olin vuonna 2004 arkeologiaretkellä, josta onneksi löytyi raportti verkosta eli voin vakuuttaa tutustuneeni "Pernajan Tjusterbyn keskiaikaisen rälssisäterin säilyneisiin kellareihin". Mutta päärakennusta emme lähestyneet.)