Eripuraisuudesta

Jaakko Juteinin kokoelmassa Pila-kirjoituksia (1816) julkaistu runo Eripuraisuudesta:

Älä veikkonen valita,
ett' on eripuraisuutta
paljon maa-ilman menoissa.
Totu sitä sallimahan,
mik' ei parkuen parane.
Toivo rauhaa tuonelassa
vasta luotuen välillä.
Tääl' on tora, tappelus ja
veren-vuoto välttämätön.
Katson ämmiä äreitä,
katson kanan poikasia,
katsos lammas-laumojakin!
Sapet paisuvat sisällä,
karvat päällä pöyristyvät
kuolevaisten keskenänsä.
Sarvi täällä, nokka tuolla
ombi kumppanin kupeessa,
taikka sana sopimaton
sapen särkeepi povessa.
Älä kauhistu kovasti,
että usein eläväldä
luotu luodun raateleepi,
hyvän suondo hyljätähän;
vanha oman voiton pyyndö
vielä saattaa veljestengin
sulan sydämen kovaksi,
nälkä vatsassa vihainen
rinnan raatelevaiseksi;
liha ombi leivätäkin
suussa, nokassa suloinen.

Juteinin tuotannosta on Googlen kokoelmiin digitoitu lisäksi ainakin:
Suomalainen eli runo ahkeruudesta Suomessa (1816)
Tutkinto kuolevaisuudesta (1817)
Tutkinnon aineita (1817)
Lähtö-laulu, eli Hywästi-jättö Wäinämöiselle (1819)
Ajan Wiete, elli Moninainen Runo-kokous (1817)
Uusia Sanan Laskuja. Toinen parannettu ja lisätty ulos-ando (1817)
Walittuja Suomalaisten Sananlaskuja (1818)
Waikutuksia Suomalaisen sydämessä (1816)
Muisto-Patsas Suomessa Aleksanderille I Keisarille ja Suurelle Ruhtinaalle (1815)
Kirjoituksia. Ensimmäinen osa (1810)
Wenäläinen elli Runo Pohjan Sodasta, Aljettu Wenäjässä ja Päätetty Parisissa Yhteisesksi Rauhaksi (1816)
Huilun Humina, elli Takaisin Tulo Wäinämöisen Hywästi Jätöstä (1820)
Lausumisia, ja muita Wakaisia Runo-Kirjoituksia (1817)