Augustin Ehrensvärd: Anteckningar under en resa i Finland år 1747, julk. R. Hausen (1882)
Abraham Hülphers: Dagbok och samlingar uppå en resa om somarn 1760. Bidrag till kännedomen af vårt land II, julk. K. G. Leinberg (1886)
C. C. Gjörwell: Anmärkningar på en resa ifrån Stockholm till Finland år 1759. Historiallinen arkisto IX (1886)
Ehrensvärd noteerasi, että ”talonpoikaistalot Halikon pitäjässä ovat hyvin hoidettuja, vieläpä paremmin kuin historiallinen Joensuun kartano”. ”Myös Hülphers kiinnitti huomiotaan Paimion, Halikon, Perniön, Tenholan hyvin hoidettuihin viljelysmaihin tehden merkintöjään ojituksesta, viljankorjuutavoista, tuulimyllyjen runsaudesta.”
Kirjaa selatessani silmiin osui sivulta 169 kuvateksti ”Kokemäenjokea. Kuva A. F. Skjöldebrandin teoksesta ”Voyage pittoresque au Cap du Nord” v:lta 1801”. Hieno kuva, mutta en pystynyt yhdistämään sitä mihinkään tuntemaani Kokemäenjoen kohtaan.
Joten lainasin kaupunginkirjastosta kyseisen kirjan suomennoksen ”Piirustusmatka Suomen halki Nordkapille 1799”. Siihen oli painettu alkuperäisiä maalauksia ja kirjan kuvitus kaiverruksia komeaan kokoon ja myös osittais-suurennoksina. Koskimiehen käyttämä kuva löytyi sivuilta 66-67, mutta nyt kuvatekstillä Kevättulvan särkemä silta Torniojoen suuhaarassa Raumonjoessa. Raumo, Kumo, äkkiäkös nuo sekoittaa.
Vanhat kuvat ovat usein ”kuluneita” eli samoja joudutaan käyttämään kerta toisensa jälkeen. Hieman siis ihmettelen, miksei myöhemmille kuvittajille ole kelvanneet tästä kirjasta ”Lähtö Grisslehamnista Ahvenanmeren yli Ahvenanmaalle” (s. 36), ”Ahtojäitä Ahvenanmerellä” (s.37) tai ”Turun linna Aurajoen suulla. Taustalla tuomiokirkko” (s. 40-41 ). Monet muut kuvat kyllä näyttivät tutuilta.
Turun kuva löytyi sentään Helmi-kokoelmasta. Kun etualaa hallitsevan Turun linnan leikkaa pois, jäljelle jää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti