Kurvilan emäntä

Kolmas Yrjö Hirvoisen runoista kirjassa Väinämöiset 1 (1828) kertoo elämästä Ristiinassa. Gottlundin mukaan Ristiinan Kurvilan kylässä asui aikanaan veljekset Maunus ja Niiles Torniainen. Maunuksen vaimo Anna Himainen muistetaan suurena tuhlarina, joka hukkasi talon varoja ja joutui lopulta muuttamaan tyttärensä luokse.

Annan ja Maunuksen tytär Vappo Torniainen avioliitto saman kylän Maunus Tiusaisen kanssa löytyy Hiskistä päivämäärällä 26.12.1803. Heillä ei mennyt taloudellisesti hyvin ja C. A. Gottlund on ymmärtänyt Yrjö Hirvoisen runon kuvaavan ensin Vappon komeita häitä ja sitten köyhää elämää.

Kurvilass’ oil korja vaimo, /Akka aivan ankarainen,
Kovin kuuluisa Emäntä, / Sepä käyvä käpsyttääpi
Kirkko-tietä kiekkarasti; / Sielä panoo pajakkata
Kansan kanssa käyvessänsä, / Oman tulonsa tapoja.
Yksin tyttö urhollinen, / Piene-läntä piika-lapsi
Kerhekästi kätettiini, / Kiekkarasti kihlattiini,
Sepä naitiin nuapupurihin, /Temmattihin Tiusaisehen,
Kopattiin koti-kylähän.

Käytiin sielä kättäisissä, / Vietiin viinat viemisiksi,
Lihat, leivät, liittiäiset, / Piti piot Piiallensa,
Lävähytti läksiäiset / Kotonasek korkiasti,
Kuuluisassa Kurvilassa, / Lattiassa laveassa,
Pöyän piässä pökiässä. / Kussui vieraita kotiisek
Pöyän piähän pökiästi, / Yökaueksi ylpiästi.

Iltasella istuttiini / Rekeheni riemuisesti,
Ahvakkaasti ajettihin. / Oli kuasot kannoilahan
Puhemiehet puolellahan. / Ruuna eissä roilottaapi
Yli pellon ylpiästi, / Rokan iäreen röyhkiästi,
Pöyvän piähän pökiästi. / (Kohta koto muistettava
Kuuuluisassa Kurvilassa, / Jossa huomena holisi,
Hiäväkiä helisi) / Ilon kanssa erettiini -
Sukulaiset suuta anto, / Kättä kaikki kämmen-päihen.
Täss’ on suvut, sulhaisetkin, / Pökiämme poika-miehet
Miniätä mielivätten, / Rikkahaita riitelöövät
Kaunihita kasseloovat. / Täss’ on lapset laitettavat
Kuin on tyrsät tyttäretkin; / Ouvot ovat orpanoina,
Karva-piänä kartanoilla.

Tulipa kesä kerkiästi, / Tuli lehti lempiästi,
Ruoho puhkeis röyhkiästi. / Laskit Lampaat laitumellen,
Karjat kaikki kartanoillen. / Tulipa ruuasta rojua,
Tuli viljasta vihelys, / Tuli sota syömisestä,
Tuli rahasta ramina, / Tuli pannuista parina,
Tuli karjasta kamina, / Tuli nuja nuotastakin,
Tuli riita riistastakin. / Aitat lyötiin aukiaksi.
Ei ou elo ennellään. - / Jopa ero ilmistyypi!
Nikolausipä nimeltä / Ilmaisekse Isännäksi,
Akka aivan ankarainen / Ennustaiksen Emännäksi.

Pilkall’ syötiin suola-heinät / Pimiässä pirtihissä,
Sakeassa savuhussa / Petkelellä pieksettihin.
Lapset laulaavat kotona: / ”Makea on maito kulta
Kaunihista koalin kanssa; / Meill on leikki leivästäkkin,
Parittain on pannujamme, / Kaksittain on kattiloita,
Lehmiä on leviästi, / Lampahaita laviasti;
Koska uutinen ulettuu,
Elon-ajat ennättääpi, / Huasioita havakasti,
Kuhiloita kukkuloinsa -/ Näkyy näitä nuapurihin.”