Eilisen C. A. Gottlund-maininnan ja SukuForumilla vellovan Cajanus-keskustelun varjolla laitan alle Otava-kirjan (1831) osiossa Muutamien miejän moamiesten elämyksiä julkaistun tekstin. Daniel Cajanus ei ole mikään unohtunut suuruus vaan melko äskettäin on hänen elämästään suomennettu 1700-luvulla kirjoitettu kirjakin.
”Daniel Cajanus tahi ”se pitkä Suomalainen” kuin häntä myöskin kutsuttiin, on tullut kuuluvillen ympärin moailmata pituuestansa. Hään mahto olla syntynyt Pohjan moalla, Paltamon pitäjässä, kussa hänen isä Anders Jeremiaksen-poika Cajanus oli Kappalainen. Tämä hänen Daniel niminen poika oli 4 kyynärtä ja 4 tuumaa pitkä, ja matkusti ympäri Europoo näyttäitemässä rahan edestä.
Tultua Preussin moahan, mie Kuninkas Fredrik II samassa pestuutti häntä sotamieheksensa, ja pani häntä siihen isoon Gardiinsa. Mutta Cajanus oli Saulina muihen joukossa, ehkä nämätkin olivat pisimmät miehet, kootut ympärin Europoa. Kuninkas ei tainut sen eistä häntä pitää, vaan anto piirittää hänen kuvansa, jonka se pani seisomaan yhteen saliin Potsdamin kaupunnissa.
Kuin Cajanus oli kyllästynyt, että näin kulkea ympärin maita, näyttelemässään, niin hään koottua paljon rahaa, viimen seisahtui Harlemin kaupunnissa Hollannissa, jossa hään rupeisi elo-leiväksi, kunnialliseen taloon, kussa hään myös kuoli 27 p. Helmi-kuussa v. 1749, viisviienelläkymmenellä aastajallansa.
Häntä hauvattiin s. 3:tena päivänä Maaliskuussa; ja kuin hänen kirstua mitattiin, niin se oli 4 kyynärtä 2 korttelia ja 1 tuumaa pitkä, tahi 5 tuumaa vajoo 5 kyynäretä; leveyveltään se oli 1 kyynärä ja 9 tuumaa. Hään heiti jälestänsä paljon rahaa. Hään lahjoitti 12,000 gylleniä Lutherilaisten lapsi-huoneellen Harlemissa, 6,000 gylleniä niillen Uuistetuillen Franskalaisillen pakolaisillen, ja 1,500 gylleniä Mennoniittiläisten seurakunnallen tässä kaupunnissa. Hänen sisari, jonka ei myöskään sanottu olleen niitä pienimpiä, läksi Hollandiin perimään hänen muuta tavaruuttansa. Hänen vahemmat olivat nuon kohtalaiset, pituueltansa, eikä koko hänen suvussansa löytynyt yhtään erinomattain pitkää miestä; ja mitä hänen ylöskasvattamiseen tuloo, niin ei sekkään oul millään tavalla ollut erinomainen.
(Tämä Daniel Cajanuksen silkki-takki löytyy vielä Pohjan moalla, tallella.)”
Suomentaja ilmoittautuu :)
VastaaPoistaTässä Gottlundin lyhyessä tekstissä on asiavirheitä, joista ei kuitenkaan pidä G:tä itseään syyttämän. Hänen lähteenään käyttämä ruotsalaisen C. Gjörwellin Svenska biblioteket (Tukholma 1757).
Käydään järjestyksessä:
1) "Kuninkas Fredrik II samassa pestuutti häntä sotamieheksensa"
Preussin arkistot on perusteellisesti tutkitut ja niistä ei mainintaa Cajanuksesta löydy. Sen sijaan löytyy tietoja, joiden mukaan Daniel olisi palvellut Ruotsin sen aikaisen vihollisen Puolan kuninkaan August II Väkevän hovissa kornettina aina tämän kuolemaan 1733 saakka. August II oli myös Saksan vaaliruhtinaita hallitsijanimellä Fredrik August I, ja hän piti hoviaan Dresdenissä Elbe-joen varrella Saksissa.
Paikallisten lehtitietojen mukaan Hollantiin Cajanus asettautui marraskuussa 1733, Augustin kuoltua ja Puolan perimyssotien alettua. Sieltä käsin hän kulki esiintymässä muun muassa Lontoon teattereissa kokoonsa sopivissa "luonnerooleissa".
2) "Hään heiti jälestänsä paljon rahaa."
Rahaa ehkä oli, mutta perintö meni järjestettyihin suuriin hautajaisiin ja hautapaikkaan. Ruumiinryöstöltä välttyäkseen Cajanus hankki hautapaikan kirkon sisätiloista, mutta pahaksi onneksi vain määräajaksi vuokratun. Niinpä vuokra-ajan umpeuduttua hänen luunsa lähtivät uudelle Euroopan kiertueelle...
3) "Hään lahjoitti 12,000 gylleniä Lutherilaisten lapsi-huoneellen Harlemissa, 6,000 gylleniä niillen Uuistetuillen Franskalaisillen pakolaisillen, ja 1,500 gylleniä Mennoniittiläisten seurakunnallen tässä kaupunnissa."
Cajanus laati kyllä tällaisia testamentteja, mutta tuli katumapäälle ja mitätöi ne.
Viimeisessä viimeisessä tahdossa omaisuus meni hänen ystävälleen Roelof Swerisille ja sisaruksille. Daniel Cajanuksen kuollessa elossa oli enää veli Jöran, eli joihinkin sukutauluihinkin Gjörwellin tietojen mukaan lisätty "sisari" olikin sisarus -- veli. Jöranin koosta ei ole tietoja, Kainuusta lähdettyään hän toimi muun muassa muonakauppiaana Tukholmassa.
-- Jan Bondesonin The Two-Headed Boy, and Other Medical Marvels teoksesta löytyy mainio artikkeli Cajanuksesta, suomentamani kirjakauppias Thomas Boremanin teos on lastenkirja, jonka kirjoittajalla on ollut enemmän intoa kuin tietoa. Mainio kuriositeetti sekin kuitenkin on.
Kajanus täällä ja 194cm pitkä
VastaaPoista