Lähteenä!

Huomasin, että vanhaa postiani oli käytetty Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksen lähteenä. Kysymys oli

Linnan teoksen Täällä Pohjantähden alla ensimmäisessä osassa pappilan väki päättää palkita Koskelan Jussin "maanviljelysseuran raivaajamitalilla". Hieman myöhemmin kerrotaan, kuinka mitali oli tarkoitus jakaa "läänin maanviljelysseuran maatalousnäyttelyssä". Mikä on tällaisen mitalin historia? Oliko mitali tuolloin 1800-luvun loppuvuosina myönnettynä harvinainen? Onko kyseessä sama kunniamerkki kuin Maatalousseurojen keskusliiton mitali?

Kirjastonhoitajan vastausta olisi voinut täydentää toteamalla, että maatalouspalkintoja jaettiin myös paikkakunta- ja maakuntatasolla.

Täytyy tunnustaa, että itseltäni on jäänyt Täällä Pohjantähden alla toistaiseksi lukematta. Tämä häpeällinen seikka tuli viimeksi mieleeni, kun luin jouluaaton ajankuluksi Annie Margaret Clive Bayleyn kirjaa Vignette from Finland: Or, Twelve Months in Strawberryland. Sen alussa kirjoittaja saapuu junalla Turusta Urjalaan ja asettuu joksikin aikaa ystävätterensä kotikartanoon ennenkuin he yhdessä matkaavat pitkin Suomea.

Kirjasta on selvää, että kyseessä on Honkolan kartano ja melko vaivattomasti on pääteltävissä, että kirjoittajan matkakumppani "Miss de M" oli jompikumpi Johan Hampus Furuhjelmin tyttäristä. Åbo akademin Brevsam-kannasta löytyy Clive Bayleyn 3 kirjettä vuosilta 1913-1921 Annie Furuhjelmille ja yksi kirje vuonna 1894 Hampus Furuhjelmille. M viittaa lähemmäksi Mary Constancea, mutta toisaalta Annie Margaret Clive Bayley ja Annie Fredrika ovat molemmat kirjoittajina Sonya Kovalevskyn elämänkerrassa. Niin tai näin, tämäkin vanha matkakertomus ansaitsisi laajemman yleisön ja ehkäpä myös käännöksen suomeksi.

Magnus Wrightin näkemys Honkolan kartanosta vuodelta 1867
(Valtion taidemuseon kokoelma)

Yhteys Pohjantähteen? Honkolan kartanoa pidetään Linnan kirjan esikuvana. Esimerkiksi Ylen sivulla todetaan

Urjalassa sijaitseva Honkolan kartano, jossa Linnan äiti oli leskeksi jäätyään töissä oli kansalaissodan aikana hyvin samanlaisten tapahtumien keskipisteessä kuin Pohjantähden kartano. Honkolan kartanon tapahtumat olivat innoittanut myös toista kirjailijaa, nimittäin Runar Schildtiä hänen kansalaissotaa käsittelevässä novellissaan Aapo. Schildt oli kuullut kartanonisännän murhasta vuokrattuaan talon Honkolan kartanon mailta 1919, vaikka Aapon tapahtumat hän sijoittikin Pernajaan.