Sianhoito ennen ja tulevaisuudessa?

Näin joulua odotellessa tulee kinkku mieleen. Vuonna 1890 taidettiin käydä keskustelua eläintenhoidosta, sillä viikkolehti Land och Stad julkaisi 29.10.1890 alla olevan kuvaparin silloisesta sianhoidosta ja tulevaisuuden visiosta. Jälkimmäiseen emme ole päätyneet, kun nykyään korostetaan eläimelle ominaisia oloja eikä "inhimillisiä" olosuhteita.

Historiallisia tilastoja

Seppo Niinioja nosti SukuForumilla esiin ruotsalaisen tilastosivuston Portalen för historisk statistik . Aiheenmukaisilta sivuilta löytyy linkkejä suoraan materiaaliin ja myös kirjallisuusvihjeitä. Suurin osa tilastoista alkaa vuodesta 1800, joten leikkaus Suomen historiaan on melko pieni. Ja päätellen BKT-tilastosta poimitusta väkiluvusta, Suomi on siivottu jopa niiltä muutamilta vuosilta pois:


Mutta Suomen historiasta kiinnostuneille voi olla iloa etusivun rahanarvon muuttajasta keskiajalta nykypäivään. Koska tuotantorakenne on muuttunut täysin tuloksia voi pitää vain suuntaa antavina: minkälainen summa on iso ja minkälainen pieni. Lisää tietoa rahanarvosta löytyy osiosta Finans och monetära förhållanden. Osiossa Jordbruk on linkki Mats Morellin tutkimusraporttiin mittojen kehityksestä 1500-luvulta lähtien. Ilmeisesti vähän muukin kuin heinä aami on tulkinnanvaraista.

Suomalaista tilastoa löytyy luonnollisesti Tilastokeskuksen sivuilta. Historiaa on ainakin väestötilastoissa, joita on tarjolla vuodesta 1750 nykypäivään. Alla on samassa mittakaavassa kuin edellisessä graafissa Suomen väkiluku, jossa Suomen sodan ja samojen vuosien tautiepidemioiden merkitys on selvä:

Perhehistoriaa ja vähän muutakin

Keskiviikkona tapasin äitini töiden jälkeen Hakasalmen huvilassa, jossa oli esillä valokuvia Helsingistä vuosilta 1967-77. Äiti asui samoihin aikoihin Helsingissä, joten kuvissa oli paljon tuttua ja kaikenlaisia mielleyhtymiä ja juttuja tuli mieleen. Koskaan en ollut kuullut, että äitini ystävätär (äitini kyydissään) oli ollut ajaa kolarin Kekkosen auton kanssa.

Pikaisen ruokailun jälkeen kävimme katsomassa ruotsalaisen elokuvan Maria Larssons eviga ögonblick / Ikuistetut hetket. Paljon rankempi kuin oletin, mutta hieno. Tapahtumat sijoittuivat 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin ja mukana oli mm. rankkaa fyysistä työtä, sosialismia ja lanttuja ensimmäisen maailmansodan aikaan. Viinaa ja raittiusliikettä. Elokuvan kertojana on päähenkilön vuonna 1901 syntynyt Maja-tytär. Häntä haastatteli vanhuuden päivinä enonsa pojan tytär Agneta Ulfsäter Troell, joka kirjoitti tarinasta kirjan Att människan levde : Maria Larssons eviga ögonblick. (Agnetan ja Majan välinen sukulaisuussuhde on kerrottu kirjan myyntisivulla.) Ja nyt hänen miehensä on ohjannut siitä sitten elokuvan. Mitään ei olisi ollut ilman iäkkään sukulaisen haastattelua...

Pääsin vihdoin kotiin kahdeksalta ja ovien välissä, johon postini ohjautuu, odotti kirje Ruotsista. Jee! Alingsåsin museon intendentti oli ystävällisesti (montako kertaa olen jo täällä mainostanut ystävällisiä ruotsalaisia? on kyllä niitäkin, jotka eivät vastaa tiedusteluihin) kopionut parikymmentä sivua Alingsåsin paikallishistoriasta Froman-tietoja. Kaukolainanakin kirjaa olisi voinut yrittää saada käsiinsä, mutta muistaakseni sitä on painettu vain 300 kappaletta. Ja Froman kiinnostukseni ei ollut ihan niin syvällistä.

Puntasta sain irti mm. sen, että Ulrika Maria Flachsenin aviomies Jonas Froman oli papin poika, mikä ei Flachsen-kuvioissa olisi pitänyt olla suuri yllätys. Vaikka ilta oli pitkällä, niin otin esiin Flachsenius-kirjan raakileen ja tarkastelin tilannetta. Elän varmasti unelmissa, jos kuvittelen saavani sen valmiiksi "alkuvuodesta". Pääprojektit (Gustava Adriana Gottelebenin esipolvien ja Petter Sundin elämän kirjoittaminen) eivät tule koskaan etenemään, jos tartun jatkuvasti "pieniin", "helppoihin" ja "nopeisiin" harjoituksiin.

Apropoo, minulle soitti sukuyhdistyksen puheenjohtaja tällä viikolla. Kun jäsenet niin kovasti haluaisivat sukukirjan. En oikein ymmärrä mitä tekemistä asialla on minun kanssani, kun en edes kuulu yhdistykseen. Mutta sovin keskustelevani asiasta perjantai-iltana. Tänään menen syömään "jouluateriaa" äidin, mummon ja enon kanssa eli Pyhänkorvan kartan kuvaaminen jää lauantaille niinkuin arvelinkin.

Vakka-surffausta tuloksineen

Viime viikon jonakin toimettomana hetkenä sain päähäni laittaa Arkistolaitoksen Vakka-kantaan hauksi Pyhänkorva, joka on Kokemäenkartanon ohella Knorringien 1800-luvulla omistama tila Kokemäellä. Tiedä häntä, miksi tätä ei ollut tullut tehtyä aikaisemmin...

Tulokseksi sain yhden osuman:

Arkistoyksikkö: sto ad 1304/228 1877 1. Karta öfver belägenheten af Pyhänkorva fors i Kumo socken...upprättad i afseende å ett tillämnat lax och sikfiskeverk.

Kävin maanantaina tilaamassa kartan ja aktin, johon se nimensä puolesta liittyi. Eilen kiirehdin työpäivän jälkeen tarkastamaan tulokset. Aktista selvisi, että lohen- ja siiankalastamoa Pyhänkorvan koskeen ei ollut suunnitellut Knorring vaan kauppias Wessman, joka oli vuokrannut pastori Gråålta Vuolteen säterin kalastusoikeudet - siis joen pohjoisrannalta.

Kartta olisi hyvin voinut rajoittua pelkkään koskeen ja jättää etelärannan eli Pyhänkorvan niemen ulkopuolelleen. Mutta ei! Siinä näkyi lähes kaikki mitä olisin voinut tutkimukseeni ja kirjan kuvitukseksi toivoa. Niemen kärjessä mylly ja tien vieressä olutpryki. Ainoan valituksen puolikkaan voi esittää siitä, että muita rakennuksia ei ole identifioitu, mutta kaikkea ei voi saada.

En myöskään saanut valokuvaa eilen aikaiseksi kun aamulla laiskottelin ja jätin kameran kotiin. Typerää toimintaa sillä tarkoittaa erillistä reissua arkistoon. Kun nyt näyttää siltä, että Knorring tulee jouluksi painokuntoon, niin voisinkohan "joululahjaksi" alkaa tutustumaan Senaatin oikeusosaston papereihin Österholm-löydösten toivossa?

Sotaveteraanilistaus vuodelta 1858

Juha mainitsi eilisessä blogiviestissään, että vuoden 1858 sanomalehdet kertasivat vuoden 1808 sodan tapahtumia sankareineen. Suomen julkiset sanomat otti asiakseen loppuvuodesta julkaista tiedot kaikista tunnetuista elossa olleista veteraaneista erityisesti varmistaakseen, että heidän taloudellisesta hädästään oltaisiin tietoisia. Esimerkkinä anti lehdestä 4.11.1858 Suomen Julkisia Sanomia no 83:

Till, Pietari, synt. v. 1789; palveli Uudenkaarlepyyn komppaniassa ja useammissa Sandelsin prikaatin isommissa ja vähemmissä sotatoimituksissa, joista muistaa Toivolan ja Iisalmen; haavoitettu; kivuloisena ja voimattomana toimittaa hän suntion virkaa Munsulan kappelissa ja saapi ruunulta 6 rupl. 66 2/3 k. h. vuodessa elakerahaa.
Torn, Heikki, synt. v. 1783; palveli Hartolan komppaniassa ja oli Viaporissa sen antaudessa vihollisille; asuuu Koskenpään tilan mailla lähellä Jyväskylän kaupunkia ja on kovasti huono vanhuuden rasitukselta ja kurjuudelta.
Udd, Heikki Joosepinpoika, synt. 10/10 v. 1777; kuului Viaporin puolustus-väkeen aina sen antaumiseen asti; palveli sitten Ruoveden komppaniassa ja oli Lapuan ja Paljakan tappeluissa, joissa molemmissa sai vähempiä haavoja; näistä parattuansa kävi Nuutin joukon kaikki vaiheet. Suomen uusia rykmenttiä järjestäessä tahtoi Udd vielä koetella sota-elämää, ja otti kolmen vuoden pestin niissä; erottuansa sai lumpun-kokoojan virka-kirjan Tampereen paperi-tehtaasta; jota virkaa toimitti 20 vuotta, mutta sitten myi hevoisensa ja rattaansa, rakensi tuvan ja raivasi maan sen ympärillä kasvavaksi. Kuin voimat pettivät, antoi torpan taloon ja on siitä päivästä asti – kerjännyt ja onkinut. Asuu Teiskon kappelissa.
Wall, Matti Antinpoika, synt. v. 1778; oli Viaporissa sen piiritys-ajan; asuu Marttilan pitäjäässä ja on vaivais-hoitokunnan elätettävänä.
Åhl, Heikki, synt 18/3 v. 1780; kuului Viaporin puolustusväkeen ja oli siinä aina Tornioon ja oli kaikissa sillä matrkalla tapahtuneissa tappeluissa, joista versemmät Kauhajoella, Nummijärvellä ja Mettälässä; asuu Punkalaitumessa ja saapi 5 rupl. 75 kop. vuodessa elakerahaa.

Vaikka listaus ei varmastikaan tavoittanut kaikkia sotaveteraaneja, niin nimiä kertyy jonkin verran. Näinpä lopuista tässä vain nimi, syntymäaika ja suluissa asuinpaikka vuonna 1858:

14.10.1858 Suomen Julkisia Sanomia no 77: Alm Kustavi, syntynyt v. 1777 (Kurun kappeli); Amb Matti, syntynyt 1786 (Kuortane); And, Johan, synt v. 1779 (Espoo); Bom Eerikki, synt 1776 (Keuruu); Bremer Aukusti (Kemiö); Bäck Kaarle Eerikki, synt. v. 1769 (Närpiö); Böök Iisakki, synt. v. 1787 (Lappväärti); Dahl Iisakki Mikkelinpoika, synt. V. 1778 (Hämeenkyrö); Dansk (Marttinen) (Hirvensalmi); Ehn Matti, synt, v. 1875 (Kuortane); Eek Johan Henrik synt. 1779 (Närpiö); Fager Henrik synt 13/2 v. 1780 (Eurajoki); Fast Eerikki, synt 1785 (Vöyri);
18.10.1858 Suomen Julkisia Sanomia no 78: Finkenberg Henrik Johan synt 21/1 1776 (Vehmaa); Flink Eerik, synt 18/5 1782 (Eurajoki); From Joseph synt v. 1777 (Kurun kappeli); Glansberg (Laihia); Grön Antti synt. V. 1783 (Espoo); Gyll Henrik synt v. 1789 (Vöyri); Hjelm Simon synt. V. 1782 (Vöyri); Hof (Mustasaari); Hurt Joseph, synt 1785 (Perttilä); Iid (Ollikainen) Aatami (Hirvensalmi);
21.10.1858 Suomen Julkisia Sanomia no 79:Inn Mikklei synt v. 1783 (Vähäkyrö); Karbin Aatami synt. V. 1794 (Lappväärti); Kling Esaias synt 1781 (Vöyri); Knall (Ripatti) Johan (Hirvensalmi); Krook Kaaprieli synt 1785 (Närpiö); Kron Sakari (Jurva); Kukko Sigrid (Hirvensalmi); Lantz Aaprami synt 1786 (Mustasaari); Lilja Antti synt 1778 (Närpiö); Lindgren Kustavi synt 1790 (Tampere); Lindroos Johan, synt 15/12 1790 (Köyliö); Loo Matti, synt, v. 1784 taikka 1788 (Hämeenkyrö); Lund (Närpiö); Luostarinen (Luo) Aleksanteri, synt v. 1772 (Kuopion kaupunki); Malm Samuel synt 31/1 v. 1777 (Köyliö); Malmqvist Matti synt 1783 (Vöyri); Mertanen Johan synt v. 1768 (Liperi); Mikkonen (Vaana) Johan, synt 1775 (Rantasalmi); Muuri Aaprami (Maalahti); Mynt Johan synt v. 1776 (Keuruu); Nöjd Mikkeli synt 1787 (Lappväärti); Palm Henrik (Vanaja); Parna Elias synt 1776 (Vöyri); Pilt Johan synt 9/10 v. 1783 (Köyliö); Pirttiniemi Eerikki (Ylitornio); Pistol (Nousiainen) Antti (Kiuruvesi); Pitsi (Kiuruvesi); Pitsi Paavo synt 1785 (Laukaa); Plit (Mustasaari); Polviander Karl Kustavi, synt 5/3 v. 1788 (Kurun kappeli); Priski (Frisk?) Antti synt. 19/11 v. 1775 (Vesilahti); Rask Jaakko synt v. 1785 (Raisio); Revell Antti (Savonlinnan kaupunki); Ring Johan synt 1786 (Vähäkyrö);
25.10.1858 Suomen Julkisia Sanomia no 80:Rosenberg, Elias, synt. 1788 (Tampere); Rosenberg, Matti, synt 26/12 v. 1784 (Köyliö) ; Roth (Heikkinen) Heikki, synt. V. 1789 (Maaningan kappeli, Kuopio); Salin Taavetti, synt. V. 1781 (Hämeenkyrö); Samstén Mikkeli synt. V. 1790 (Yläne); Seklari (Sehlan?) Pietari (Ylitornio); Snygg (Mustasaari); Stolt Eerikki, synt. V. 1783 (Mustasaari); Stolt Johan synt. V. 1782 (Köyliö); Strand Karl Fredrik, synt v. 1785 (Närpiö); Sölfwerarm Otto Vilhelmi, synt. 16/12 v. 1784 (Maalahti); Tjäder Kustavi, synt v. 1780 (Närpiö); Trast Pietari, synt v. 1781 (Närpiö); Turkki (Tapaninen) Heikki (Iisalmi); Wass Matti, synt. 24/10 v, 1789 (Eurajoki); Wester Johan synt. V. 1782 (Närpiö); Wiik Jaakko synt 1/5 v. 1767 (Vehmaa); Öberg Matti Israelinpoika, synt. V. 1785 (Kuortane);
1.11.1858 Suomen Julkisia Sanomia no 82: Ahl taikka Ahlqvist Kustavi, syntynyt 10/8 v. 1785 (Vihti); Appelberg Samuli synt v. 1776 (Uusikaarlepyy); Barth (Pyhämaa); Bly Elias synt 22/2 v. 1783 (Larsmon kappeli); Bäng (Pyhämaa); Dunder Matti, synt 20/2 v. 1787 (Harjavallan kappeli); Eskolin Heikki synt 1787 (Marttila); Friberg Aaprami synt. 16/11 v. 1782 (Perttilän kappeli); From Jaakko synt. V. 1782 (Munsalan kappeli); Gren Taavetti Antinpoika synt. V. 1781 (Kurikan kappeli); Gyll Antti, synt v. 1774 (Koivulahti; Hjort Kustavi synt 23/11 v. 1776 (Perttilän kappeli); Kortman Heikki Matinpoika synt v. 1791 (Orivesi); Käck Antti, synt v. 1788 (Larsmon kappeli); Lindroos Kaaprieli synt v. 1788 (Marttila); Loo tuomas, synt v. 1784 (Oulun kaupunki); Märd Matti synt 12/10 v. 1778 (Punkalaidun); Rakett Martti synt 1778 (Pirkkala); Roos taikka Ruusi Kustavi, synt v. 1785 (Vihti); Rosenlöv Mikko synt 2/3 v. 1779 (Vihti); Roth Matti, synt v. 1783 (Lappajärvi); Rothqvist Esaias synt. V. 1789 (Orivesi); Salm synt v. 1788 (syntynyt Marttilassa asuu Pietarsaaressa); Stenlund Johan Johanneksenpoika, synt 27/6 v. 1792 (Raisio); Stör Heikki (Soinin kappeli);
25.11.1858 Suomen Julkisia Sanomia no 89: Artig Johan syntynyt v. 1780 (Säkylän Pyhäjoki); Berg Eerikki, synt. 13/3 v. 1791 (Tammela); Bild Taneli, synt. 28/11 v. 1779 (Vihti); Brand Antti, synt v. 1787 (Huittinen); Dahlman Kustavi Pertteli, synt 1790 (Huittinen); Feldt (Wältti) Heikki, synt v. 1785 (Pielavesi); Fisk Matti, synt v. 1783 (Vampula); Flink Jaakko Matinpoika, synt 24/4 v. 1781 (Tammela); Foks Antti, synt v. 1679 [p.o. 1769?] (Teerijärvi); Forsberg Johan Ferdinand synt 28/8 v. 1783 (Tammela); Fort Heikki, synt v. 1779 (Mynämäki); Fyhr Johan, synt 3/10 v. 1774 taikka, oman tietonsa jälkeen, v. 1769 (Laihian kylä, Kiukaisten kappeli, Euran pitäjä); Grip (Pälkäne); Grå Kustavi (Kauhava); Grå (Laihia); Holm Joonas synt v. 1781 (Kauvatsa); Hult taikka Hultman Tuomas synt 11/9 v. 1779 (Iisalmi); Hårdberg Mikkeli, synt 11/7 v. 1783 (Mynämäki);
29.11.1858 Suomen Julkisia Sanomia no 90: Jubl Johan simonpoika, synt v. 1777 (Pälkäne); Lamm Heikki synt v. 1788 (Kauvatsa); Malm Samuli, synt. 18/3 v. 1793 (Espoo); Nord Heikki synt 16/7 v. 1783 (Vihti); Panter Matti Matinpoika, synt 11/3 v. 1785 (Sulvan kappeliseurakunta); Pihlgren Heikki (Vehmaa);
2.12.1858 Suomen Julkisia Sanomia no 91: Roos Johan, synt v. 1785 (Närpiö); Sahlgren Heikki, synt v. 1783 (Vampula); Skarp Johan synt v. 1781 (Lapin pitäjä); Slotte Eerikki (Mustasaari); Slut Matti, synt v. 1785 (Huittinen); Stolt Matti synt 27/12 v. 1782 (Mynämäki); Ström Matti synt v. 1778 (Eura); Söderblad Aatolppi Fredrik, synt v. 1790 (Eura); Twist taikka Tallqwist Heikki Johan synt 10/10 v. 1783 (Vihti); Udd Heikki (Saarijärvi); Walin Martti, synt 16/9 v. 1778 (Kalajoen Alavieskan kappeli); Åhrlund Matti, syny v. 1780 (Huittinen);
20.12.1858 Suomen Julkisia Sanomia no 96: Ahlskog Eerikki, sotamiehenä Ahl synt v. 1790 (Pori); Amper Johan synt 27/3 v. 1786 (Pori); Bahl Akseli, synt v. 1786 (Rauman maaseurakunta); Berg Johan Johanneksenpoika, synt v. 1780 (Laitilan Hinnerjoen kappeli); Berg Matti synt 24/10 v. 1784 (Sääksmäki); Borg Eerikki, synt v. 1785 (Hattula); Bång Iisakki synt v. 1777 (Noormarkku); Friman Aatolvi, synt v. 1784 (Ahlainen); Frost Antti, synt 24/11 v. 1775 (Lemu); Gren Antti synt 1781 (Rauman maaseurakunta); Hartikainen (Läck) Aatami, synt v. 1784 (Juva); Hjelte Eerikki synt 30/3 v. 1782 (Hausjärvi); Hjerp Jaakko eerikinpoika synt 16/7 v. 1774 (Kälviä); Hiller Johan synt 1785 (Kullaa); Holm Johan Laurinpoika, synt v. 1783 (Sääksmäki); Huhli Johan Eerikinpoika synt 18/6 v. 1783 (Ullava); Immonen (Dag) Tuomas, synt v. 1786 (Juva); Kort Johan, synt 17/5 v. 1789 (Savon pitäjä); Krats Eerikki Simonpoika, synt v. 1779 (Janakkala); Leskinen (Pihl) Pietari synt v. 1787 (Juva); Lindgren Johan synt v. 1784 (Laitilan Hinnerjoen kappeli); Lindgren Kustavi, synt 1785 (Porin maaseurakunta); Lisén Emanueli, synt 29/7 v. 1784 (Savon pitäjä); Lönn Antti, synt 31/3 v. 1779 (Savon pitäjä); Nord Mikkeli synt 29/9 v. 1774 (Kälviä); Pamp Eerikki, synt 28/7 v. 1779 (Kälviä); Part Antti synt 28/7 v. 1779 (Sääksmäki); Pard Iisakki, synt 31/5 v. 1791 (Pyhämaa); Pasanen (Sabel) synt v. 1783 (Juva); Passlin Elias Jaakonpoika, synt 20/8 v. 1785 (Alaveteli); Pöntinen (Bark) Jeremias, synt v. 1785 (Juva); Rask Johan synt v. 1784 (Marttilan Karinaisten kappeli); Renvall Kaarle synt 1782 (Ulvila); Roos Pietari, synt 31/10 v. 1792 (Pyhämaa); Rouhiainen (Wid) Jaakko, synt 1783 (Juva); Ryttare Heikki synt v. 1778 (Alatornion Karungin kappeli); Sabel Antti, synt v. 1783 (Porin maaseurakunta); Skön Iisakki, synt 20/11 v. 1783 (Hattula); Skön (Mouhijärven Lavian kappeli); Stark Mikko, synt 17/7 v. 1784 (Hausjärvi); Sten Pietari synt v. 1780 (Nakkila); Ström Hiekki, synt v. 1786 (Marttilan Euran kappeli); Ström Mikkeli, synt 19/1 v. 1786 (Mouhijärvi); Tallbom Eerikki Johanneksenpoika synt v. 1786 (Muonioniska); Tanelinpoika Taneli, sotamiehenä Forsström, synt 1777 (Halinen); Teivonen (Larm) Johan, synt v. 1784 (Juva); Troman Iisakki, synt 3/12 v. 1776 (Savon pitäjä); Tång Jaakonpoika synt v. 1778 (Janakkala); Ulf Heikki, synt 9/6 v. 1785 (Hattula); Wacker Johan, synt v. 1784 (Marttilan Euran kappeli); Wirmolin Kaarle Fredrik, synt 6/7 v. 1784 (Savon pitäjä);

Turvemökki

Otin viikonlopun reissulle lukemiseksi Eero Sissalan kirjan Heikki Helmikangas. Ensimmäiset luvut olivat viehättävää (joskin surkeaa) lapsuuskuvausta, mutta loppu meni sitten selailuksi. Mielenkiintoisin pätkä oli alussa, jossa Heikki kuvaa lapsuudenkotiaan:

Temmesjoen rannalla oli minun kotoni. Ei se ollut mikään rikas, iso talo, oli vaan vähäinen turpeista kyhätty, kurjannäköinen, yksakkunainen hökkeli. Jos minä olisin ollut pienenä suuri ja voimatonna väkevä, olisin minä tehnyt kahden, kolmenkin verran isomman töllin, kuin kotini oli; vaan kun olin pieni ja voimaton, täytyi minun tyytyä siihen, mikä meillä oli. Tölli oli äitini tekemä. Itse oli hän siihen turpeet kiskonut, kappaleen ihmisten ketoja jyrsinyt ja hyvää heinämaata pilannut. Itse oli hän huoneen rautalapiolla salvanut, seipäitä tueksi pannut, oljilla ja tuohilla oli hän sen kattanut, kivistä kiukaan nurkkaan muurannut; lakeistorven oli hän ostanut. Ja oli huone naisen tekemäksi hyvin onnistunut.

Turveesta rakennusaineena en muista lukeneeni kansantieteellisissä teksteissä. Ehkä alueellinen ilmiö? Gutenbergistä löytyy myös Jooseppi Mustakallion runo Karjalassa, jossa rivit:

Turvemökki, olkikatto,
Kansa myöskin ryysyissään!
Näinköhän mä uskon tuota,
Näinköhän mä totta näen?

Google-haku ei tuota paljon kummempaa tietoa. Keskustelupalstalla on joku maininnut ekologisen rakentamisen yhteydessä "Wiikinkityylinen turvemökki. Tuollaisesta oli dokumenttia jokunen aika sitten. Hirsi runko ja pari metriä turvetta päälle. Ompaha lämmin ja polttoainettaki riittää hätävaroiksi." Mutta rakennettiin siis ilmeisesti vielä 1800-luvullakin.

Sananparsi sukututkijalle sunnuntaiksi (2)

Jos kerralla rupejaa liijan suurta munnoo tekemään niin persiiks repijää. Kiihtelysvaara

Sukututkimuksen työtä voi rajata sekä tutkimuskohteen koolla, että käytetyillä lähteillä. Jos aikoo käydä jokaikisen tutkimukseen mukaantulevan ihmisen jokaikisestä lähteestä edessä on ikuisuusprojekti – negatiivisessa mielessä. Yksi asia kerrallaan, oleelliset lähteet ja tutkiminen pysyy mielekkäämpänä.

Lähde: Suomen kansan sananparsikirja. Toim. R. E. Nirvi ja Lauri Hakulinen. WSOY 1948