Varasin huvikseni kaupunginkirjastosta mikrohistoria-sanalla luokiteltuja kirjoja. Yksi psotiivisista yllätyksistä oli Kariston 2007 julkaisema Minna Anderssonin Seitsemän tytärtä.
Kirjan alaotsikkona on Äidiksi tulon tunnelmia 1840-luvulta nykypäivään. Kukin seitsemästä luvusta kuvaa kaunokirjallisesti synnytystä edeltäviä ja seuraavia päiviä, itse h-hetkeä ohittamatta. Teksti on erinomaisen uskottavaa ja muuttuu kertojan mukaan. Kateeksi käy, mutta en edelleenkään ole valmis lähtemään näin vahvasti varmoista faktoista eroon.
Anderssonin teksti perustuu kyllä haastatteluaineistoon sekä yleiseen kirjallisuuteen. Tutkimuksen perusteellisuutta osoittaa, että jokaisesta synnyinkodista on piirretty pohjapiirrustus.
Kirjan henkilöt syntyvät Lemillä 1840, 1865, 1887, Lappeenrannassa 1914, Helsingissä 1945, 1973 sekä Espoossa 2003. Sukupuussa he esiintyvät vain etunimillään. Sukupuussa ei ole ainuttakaan Minnaa, mutta lievetekstin perusteella oletan kahden tuoreimman sukupolven edustavan kirjoittajaa itseään lapsineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti