Historian jälkiä

Tutkimus ei ole edistynyt. Tiistai-iltana yritin lukea Virrankosken Suomen historiaa, mutta nukahdin jo seitsemältä. Ei hyvä. No, lauantaiksi olen menossa rahastamaan teemapäivän ja lienee parasta myös yrittää kuunnella esitelmiä, että saisi jotain tiedollisia aukkoja tukkoon.

Kaksi päivää hurahti kokoustaessa Kirkkonummella. Kokouspaikka oli kuulunut Venäjälle sodan jälkeen vuokrattuun alueeseen. Tontille oli jätetty siitä joitakin jälkiä, jotka tekivät tuon historian vaiheen paljon konkreettisemmaksi antaen kuitenkin tilaa sitä edeltäneelle ja sen jälkeiselle elämälle. Hieno kokemus, pelkkä paperitieto unohtuisi kävijältä paljon nopeammin.

Tänä iltana edessä toivottavasti myös antoisa kokemus, sillä pääsen tutustumiskäynnille vanhalle Polille. Asun lähistöllä, joten tulee kerättyä paikkallishistoriallista tietoa ja onhan se hauska nähdä missä ennen opiskeltiin, vaikka itse olen Otaniemen punatiilitalojen kasvatti.

Eilen olin ammattiini liittyvässä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin sosiaalisia verkkoja. Yhdellä esitelmöitsijällä oli kalvoissaan hienoja kuvia verkostoista ja heräsi (tietenkin?) halu nähdä vastaavia kuvia Suomen sukusuhteista. Kuka henkilö olisi kriittisin sukujen yhdistäjä, kenellä eniten jälkeläisiä, jne. Analyysi ja visualisointi on luonnollisesti pikkujuttu verrattuna siihen, että ensin pitäisi kerätä kaikki tiedot...