sunnuntai 6. heinäkuuta 2025

Karjalan kiertomatkalla kesällä 1865

Kotiseutu 4/1915
Värtsilän koulumestari Henrik Laitinen (s. 1832) kiersi Karjalaa kesällä 1865 ja lähetti Suomettareen kertomuksen, joka julkaistiin otsikolla Matkalta Karjalaan (*). Laitinen oli jo ennen tätä koonnut muinaistietoa sekä Suomen muinaismuistoyhdistykselle että Suomalaisen kirjallisuuden seuralle, joten päähuomionsa ei ollut matkanteossa vaan kansan havainnoinnissa. Ote:

Sortavalasta oli matkani toisena päivänä Kesäk. Laatokkata myöten Läskelän joen suite, (jossa Salmin pitäjän saarenta-venakko-ukot vilkkaasti jauho-saihmainsa kansa kesäkaudet äksieraa samoin kun Helylän jojilla), sillä Salmin ukot ovat niin okkelia käymään kauppaa jauhoilla kun hyvät hevoslangot markkinoilla. Hän nykäsee väliin purjeet Läskelässä saihmansa päälle ja huutaa: naapuri kulta! osta pian en jouda viipymään, sillä nyt on hyvä purje meressä ja pitää joutua kotia. Kulkee sujauttaa jonku luodon ja saaren taa; ei aikaa jo tulee takasin kauppaa hieromaan. — Jalaslahteen; tällä välin näkee matkalainen karkeita vuoriromusia saaria ja niemiä sekä Pellosniemessä marmori savotta ja Tulolan saarella 2 joista paraikaa Pietariin marmoria hiissataan. 

Jalaslahden kylässä, josta osa kuuluu Sortavalaan ja toinen Impilahteen, löysin tällä paikkakunnalla talonpoikaisessa talossa vanhimman Biblian vuodelta 1776 painetun. 

Impilahden kirkolle pääsin helluntai lanantaina jossa ihailin yhtä ja toista, vieläpä muun muassa sain kuunnella sen mainittavan lauluniekan herra rovastin Bergströmin innollista lauluharjoitusta, kun hän nuorisoa opetti pitäjän tuvassa. Samassa pitäjän tuvassa näin muuan vuoden riutuneen pienen lapsen riisi-(rahitis-)taudissa etten surkeammassa tilassa lasta vielä ole nähnyt, sillä hänen jalkansaki näykyi äkkinäiselle kuin olisivat ol leet käsien asemessa. Tätä tautia näilläki seuduin näkyy olevan kyllin. Kulkevia tautia ei täällä erittäin mainittu.