Kansallisarkistoon!

Syksy on täällä ja vaikka se ei tänä vuonna tuo pidempiä aukioloja Kansallisarkistoon, on ehkä useilla (uusilla) sukututkijoilla sinne asiaa. Minkä varalta alla perusopastus. Lisää väkeä toivottavasti saapuu tai pian paikka ei ole nykyisiäkään tunteja auki.

Tarkista aukioloajat Arkistolaitoksen verkkosivuilta. Sinne ei aina päivitetä poikkeuksia, yleensä aattopäivinä tms. on tavallista lyhyempiä aukioloja.

Kansallisarkisto on Helsingin Rauhankadulla, tuomiokirkon ja Suomen Pankin takana. Kohdalle päästyä ei kannata yrittää sisälle vanhasta pääovesta vaan viereisestä portista (vihreä nuoli)




Sisällä pitää jättää takit ja laukut naulakkoon ja/tai säilytyskaappiin. Sitten voi kirjata itsensä vieraskirjaan (musta nuoli). Tiskin takana istuvilta päivystäjiltä voi kysyä ihan mitä vaan (arkistoon liittyvää). Mutta voi myös omatoimisesti siirtyä vanhaan tutkijasaliin, jossa on hyllyssä sukututkimuksen perusteokset, koulumatrikkeleja ja paikallishistorioita (keltainen nuoli). Kuvan vasemmalle puolelle jää uusi tutkijasali, jonka hyllyiltä löytyy lisää kirjallisuutta. Vasemmalla olevalta käytävältä pääsee kirjastoon, josta löytyy mm. vanhat Genokset ja muitakin sukututkimuksellisia lehtiä ja sarjajulkaisuja.

Vihreä nuoli osoittaa kohtaa, josta lähtee käytävä mikrofilmisaliin:

Mikrofilmisaliin tullessa on oikealla kädellä lukulaitteiden varauslistat. Itse en varaa koskaan laitteita etukäteen, vaan valitsen vapaan laitteen ja käyn sitten tarkistamassa onko siihen varausta. Jollei, kirjoitan nimeni listaan. Jos on jonkun muun varaama, niin valitsen toisen koneen.

Hyllyillä on pitkät pätkät kansioita, joissa on seurakuntien kirjojen mikrokortteja. Niiden ottamiseen ei tarvita lupaa tai kuittausta, mutta lukulaitteelle viedään yksi kansio kerrallaan. Jos seurakunnan vanhempaa materiaalia ei ole kuvattu korteille niin mikrofilmisalin päivystäjän pöytää vastapäätä on valkoisia mappeja, joista löytyy viitteet filmeihin, jotka löytyvät saman salin kaapeista.


Salin takakulmassa on kapeampia mustia kansioita, joissa on mikrokuvattuna n. s. mustat kirjat eli historiakirjojen puhtaaksikirjoitetut versiot, joihin HisKi perustuu. Jos tutkimuspitäjän osalta Hiskin talletukset ovat kesken, näistä on apua noin vuoteen 1860 asti.

Ylläolevassa kuvassa näkyy mappien vieressä mikrofilmien luetteloita. Jos jää luppoaikaa niin kannattaa silmäillä niiden selkämykset tai mahdollisesti sisäpuoltakin. Näin löytää/muistaa uusia tutkimusideoita. Muita arkistoluetteloita löytyy huoneesta, jossa varsinaiset päivystäjät istuvat.