tag:blogger.com,1999:blog-2386501475304894027.post775483203710430831..comments2024-03-27T13:42:57.087+02:00Comments on Sukututkijan loppuvuosi: Keskiaikaa ja krinoliineja TallinnassaKaisa Kyläkoskihttp://www.blogger.com/profile/06600668662158114014noreply@blogger.comBlogger1125tag:blogger.com,1999:blog-2386501475304894027.post-11768576797511508162016-09-04T08:26:07.650+03:002016-09-04T08:26:07.650+03:00Kuusikymmenluvulla muistaakseni oli jossakin nuort...Kuusikymmenluvulla muistaakseni oli jossakin nuorten/lastenlehdessä (Nasta?) peli nimeltä Aarnikotkan ampuminen. Siinä oli kaksipäisen kotkan kuva leikattavana ja liimattavana pahville. Keskuskilpi, päät, siipipankot ja siipi- ja pyrstösulat oli numeroitu arpanopan silmillä. Osat leikattiin erilleen ja koottiin pöydälle. Noppaa heittämällä pelaaja pystyi ampumaan osat pois yksi kerrallaan.<br /><br />Samanlaiseen oikeaan hommaan olen osallistunut yleisötapahtumassa Saksassa. Siellä oli puinen tai metallinen kaksoiskotka kepin nenässä, ja sitä ammuttiin pienoiskiväärillä(!). Pyssy oli kiinnitetty telineeseen, eikä sitä pystynyt suuntaamaan esimerkiksi yleisöjoukkoon.kariavhttps://www.blogger.com/profile/17689505946556073418noreply@blogger.com