keskiviikko 15. maaliskuuta 2023

Monenlaisia jääkelkkoja

Antti Helanderin (1851-1929) kirjassa Koulumiehen muistoja ja kokemuksia (1919) oli minulle uutta koulupoikien Oulussa 1860-luvulla käyttämä jääkelkka.

Omituinen laskuväline oli jääkelkka; se tehtiin jääkappaleesta keskikokoisen padan muotoiseksi ja kokoiseksi, sen koverrettu puoli täytettiin heinillä ja niiden päällä istuttiin laskiessa jäämäkeä. (s. 47)

Muutaman sivun googlaustulosten silmäilyn perusteella jääkelkalla tarkoitetaan nykyään joko ympäri pyörivää napakelkkaa tai jääpurtta. Suomen murteiden sanakirja tuntee napakelkalle monta synonyymiä (jääkiikku, jääkukko, jäämylly, jäätelikka, jääviiri), mutta ainoa toinen jääkelkan merkitys on "reki t. kelkka jolla maidon tms. jäähdyttämiseen tarkoitetut jäät nostetaan avannosta, jäännostokelkka." Jälkimmäisestä löytyy hyvä kuvaus Lounaasta 4.3.1890. Lasten kuvalehdesssä 1/1899 kuvallisesti esiteltyä jääkelkkaa tuskin Suomessa nähtiin.

Kansalliskirjaston digitoinneissa varhaisin maininta jääkelkasta on kuolemaan johtanut tapaturma, jossa itsellisen poika oli "luistelemassa jääkelkalla" (Hämäläinen 28.2.1880). Tampereella koulupojat ja -tytöt olivat muuttaneet jalkakäytävät "luistinmäiksi, joissa kelkat, luistimet, sukset, jääkelkat ja luistimettomat jalat kiitävät niin paljon kuin ennättävät toistensa sivuitse tai rinnatusten" (Aamulehti 20.11.1884). Jääkelkka oli siis siellä jotain muuta kuin kelkka, mutta jalkakäytävällä kyse ei voinut (?) olla jääpurresta.

Raahessa "Lahden jäähän mentyä, kekseivät muutamat nuoret herrat keinon, - jääkelkoilla seilata, että kyllä huilasi. Mutta nyt kun tuli pian enämpi lunta, niin sekin hupi loppui." (Oulun lehti 10.12.1884) Tässä lienee kyse jääpurren tapaisesta. Vastaavasti, kun "Sortavalassa on jo eräitä vuosia ollut olemassa luistinklubi", jolla oli "kaikenlaisia inventarioita, lumirekiä, jääkelkkoja, tuuria, lavitsoita y. m." (Laatokka 8.1.1887) niin kyse ei ainakaan ole jäästä tehdystä jääkelkasta.

Forssassa "tapahtui pieni tapaturma eräälle leskivaimo Sundströmin 9-vuotiaalle pojalle Akselille, kun käsi katkesi mäkeä laskeissa jääkelkoilla" (Turun lehti 22.3.1888). Tämä on ainoa löytämäni teksti, jossa jääkelkalla laskettiin mäkeä.

Näsijärven rannalla Teiskossa kaksi miestä kiskoi "jään palasen jään päälle ja löivät tuppiveitsensä jääpalaan kiinni sekä sitä liukkaan jään päällä lykätä alkoivat, minkä jaksoivat, ja niin tuo jääkelkka kiiti nopeasti eteenpäin. Poikaen huomaamatta suistui tuo jääkelkka heikommalle jäälle, joka murtui; jääkelkka kallistui ja hautasi urheiliat allensa. Pikainen apu pelasti nuo rohkeat urheiliat, jotka vakuuttavat ei enää milloinkaan tuommoista rohkeata urheilua harjoittavansa." (Tampereen sanomat 12.11.1888) Tästä kuvauksesta tuli mieleen jääkolulla liikkuminen.

Napakelkasta lienee kyse, kun Helsingissä "jääkelkka kiiti Pohjoissatamassa huimaavaa vauhtia, lippu suorana perässään" (Uusi Suometar 6.3.1889) 

Omatekoinen jääpursi on kyseessä teini-ikäisten poikien onnettomuudessa: "laittoivat laudanpäistä jääkelkan, sitoivat luistimet sen alle, asettivat purjeen ja lähtivät niin viiltämään Näsiselkää" (Aamulehti 4.1.1890)

Tästä eteenpäin jääkelkat ovat selvästi joko napakelkkoja tai jääpursia. Jääpursista olen kuvan kanssa kirjoittanut kerran

Ei kommentteja: