Leena Rebekka Östlund syntyi Eurassa 29.12.1862. Mitä lie lapsena ehtinyt elämälleen haaveilemaan? Kotiliedessä 21/1923 toteuneesta kirjoitettiin seuraavasti
Hän on uurastanut saman perheen taloudenhoitajana Souppaan sukutilalla Euran pitäjässä jo kahden miespolven ajan. Hän on syntyjään Euran kuuluisan kätevän, ruotsalaissyntyisen sepän, Östlundin, tytär ja tuli jo neljäntoista vuotiaana tyttönä Souppaalle lastenhoitajaksi. Suurilukuisen lapsiparven hän hoiti vanhimmasta nuorimpaan. Tilan nykyinen haltija oli kapalossa Leenan taloon tullessa. Ja taas hänen lapsensa on Leena taloudenhoidon ohella saanut kaikki hoitaa.
Kun lapset kasvoivat ja nuori Leena oli »tottunut talon tavoille«, siirtyi suuren talouden huolenpito yksinomaan hänen hartioilleen.
50 vuotta on kohta vierinyt ja — yhä on Leena paikallaan. 50 vuotta hän on väsymättömänä valmistanut suuren, vierasvaraisen kodin lukemattomat arkiset, ja juhla-ateriat. Hän on leiponut leivät, makeat ja happamet, keittänyt maukkaat »ohraryynivellut«, kirnunnut voit, juoksuttanut juustot, pannut kaljat ja oluet, suolannut ja palvannut vuotuiset lihat ja makkarat. Niin, liki puolen vuosisataa yhtä työtä ja aherrusta arjesta arkeen, pyhästä pyhään. Ja kuitenkin nousee jalka vielä yhtä kevyesti, yhä on työnilo yhtä suuri.
Kun Leenalle tarjotaan kesälomaa, vastaa hän rauhallisesti torjuen: »Mitäs minä kesälomalla, työhän on minun iloni.«
Viimeksi tavatessamme tarinoimme Leenan elämäntyön vaiheista. Kun koetin huomauttaa sen suuresta merkityksestä suvulle, sanoi hän myhäillen herttaiseen tapaansa: mitäpä minun työstäni, enhän minä mitään ole tehnyt, — mutta kahvia olen sentään suurella myllyllä jauhanut niin paljon, ettei se taitaisi mahtua koko talon puitteisiin!
Niin, Leena ei tunnusta mitään tehneensä. Mutta kukapa voisi luetella kaikki kotoiset askareet ja laskea ison keittiön ja ruoka-aittain sekä meijerikamarin välillä astutut askeleet! Kuka voisi laskea valvotut yöt pienoisten kehtojen ääressä raskaan päivätyön päätyttyä! Kuka voi arvioida hiljaisen, rauhallisen, uskollisen palvelijan siunauksellisen läsnäolon merkityksen, palvelijan, joka on seisonut suvun tukena monina raskaina murheenkin aikoina. Hän ei ole silloin pysynyt syrjästäkatsojana. Hän on nostanut murheitten ja koettelemusten taakan omille hartioilleen.
Kirjoitus on allekirjoitettu "L. A-a". Kun tietää Lempi Ahlan kirjoittaneen Souppaan talon historian on johtopäätös kirjoittajan henkilöllisyydestä helppo tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti