lauantai 4. tammikuuta 2020

Jooseppi & Abraham Tyrvenius (2/2)

Sukupuuleikkauksen myötä tarpeettomaksi tullutta tekstiä, jonka alkuosa tässä, vanhasta käsikirjoituksesta. Julkaisua varten tehty pientä korjailua, mutta osa lähdeviitteistä puutteellisia ja muutakin täydennettävää olisi.

Piispan kirjeissä oli vuodesta 1628 lähtien käsketty seurakuntia aloittamaan ns. historiakirjojen pitäminen. Tyrvään ensimmäinen säilynyt haudattujen luettelo on vuodelta 1646.[16] Se on tuskin Joosepin käsialaa, hänen poikansa Abraham hoiti kirkkoherran velvollisuuksia isänsä puolesta jo vuonna 1642.

Tyrvään kirkolle ostettiin vuonna 1646 ensimmäinen suomalainen vuonna 1642 painettu Raamattu 37 taalarin ja 16 äyrin hintaan.[17] Syksyllä 1645 tilattiin kirkkoon uusi saarnatuoli. [18]

Abraham hankki itselleen Tyrvään kylästä Kaistin sekä yhdisti siihen pari muuta tilaa. Tyrvään kylän talot oli rakennettu Kokemäenjoen alun eteläiselle rannalle. Kaistista varustettiin ratsumies vuodesta 1648.[19]
Maakirjakarttaan Abrahamin omistama talo Tyrväänkylässä on merkitty 1:llä
Öffwer Satagundens Häradh, Törfwis Sochn [Tyrvää, Paavila ("Paffvilaby")]. (MHA A 1 78-79)
Tukholma vuoden 1650 paikkeilla. Sjöhistoriska museet, Wikimedia
Isänsä puolesta Abraham teki vuonna 1655 matkan Ruotsiin valtiopäiville.[21] Suomesta matkusti 5 muuta pappia ja säädyn kokonaisvahvuus oli 50.[22]

Isä Jooseppi eli pitkän elämän, mutta ei päässyt nauttimaan terveydestä viimeisinä vuosinaan. Jo vuonna 1647 häntä kuvataan ikäloppuna, halvaantuneena ja vaivaisena miehenä.[23] Hän kuitenkin jatkoi nimellisesti virassaan kuolemaansa asti. Jooseppi siunattiin haudan lepoon 84-vuotiaana vuonna 1656, todennäköisesti kirkon lyhyiden lattialankkujen alle, lähelle sakastin oviaukkoa.

Abraham valittiin isänsä kuoleman jälkeen, vuonna 1656, kirkkoherraksi. Hänellä oli jo omaa perhettä vaimon Kaarina Mikontytären kanssa. Tytär Brita oli syntynyt kesällä 1645.[24] Poika Isak oli varmaankin Britaa vanhempi, sillä hän aloitti opintonsa Turun akatemiassa syyslukukautena vuonna 1658. Vuoden 1654 paikkeilla syntynyt Anders oli todennäköisesti pari vuotta vanhempi kuin kolmas tunnettu poika Johan.[25] 

Helluntaipäivästä 1662 Abraham oli sairas ja hän kuoli marraskuun alussa 51-vuotiaana. Isä Abraham ja poika Isak uskoivat sairauden johtuvan noituudesta. Agnes Tyrvään kylästä oli ajatellut poikansa vaimoksi huittislaisen noidan Pietari Sinkan vaimon sisarta, mutta Abraham oli kuitenkin vihkinyt pojan toisen morsiamen kanssa. Näin syntyi epäilys, että Agnes oli järjestänyt Abrahamin sairauden. Asiaa selvitellessä saatiin Sinkan vaimo lupaamaan, että hänen miehensä parantaisi kirkkoherran.

Pietari oli tuomittu noituudesta kuolemaan jo sekä Euran että Huittisten käräjillä. Hovioikeus oli lieventänyt tuomion maastakarkoitukseksi ja lainsuojattomuudeksi. Sinkan vaimo kuitenkin tiesi, missä miehensä piilotteli. Ennen kuin hän pääsi miehensä kanssa keskusteluyhteyteen, tämä pakeni muualle. Isak ei enää nähnyt muuta mahdollisuutta kuin haastaa Agneksen käräjille. Siellä Agnes kiisti noituuden ja myönsi korkeintaan sanoneensa ”Kyllä kirkkoherra sen teki väärin...”.[26]

Abrahamin pojan käräjillä maaliskuussa 1666 antaman todistuksen mukaan äitinsä jäi leskenä taloudellisesti heikoille [27]. Vuotta myöhemmin hän kertoi äidin naapurien tehneen vahinkoa.[28] Abrahamin leski Kaarina oli muuttanut pappilasta Tyrvään kylän Kaistiin, jossa hän eli vuoteen 1696, jolloin kuoli. Vuonna 1665 hänen kanssaan henkikirjoitettiin 2 tytärtä, vuonna 1666 yksi ja vuonna 1673 ja 1674 tytär nimeltä Maria. Britalla on siis ollut ainakin yksi sisko.[29] Brita meni vuoteen 1671 mennessä naimisiin Vesilahden kirkkoherran pojan, Gabriel Steenin, kanssa.[30] Maria vihittiin vuoden 1678 paikkeilla Hämeenkyrön kirkkoherran Johan Rubelliuksen kanssa.[31]

Kaistin omisti Abrahamin jälkeen hänen poikansa Isak, joka kuoli jo vuonna 1669. Veljet olivat vielä lapsia, joten tila jäi Kaarinan hallintaan.[32] Perheellä oli kirkkoherran kuolemasta huolimatta taloudelliset mahdollisuudet lähettää myös Anders ja Johan Turkuun koulutettaviksi. Anders aloitti opinnot Turun akatemiassa syyslukukaudella 1674 ja Johan lukuvuonna 1680-81. Johan kuoli opiskeluaikanaan. Anders aloitti papinuransa Liedosssa apulaispappina jo vuonna 1677.

[16] Juhani Piilonen: Sastamalan historia 2. 2007, s. 297
[17] Timo Kökkö: Tyrvään Pyhän Olavin kirkon rakentamisesta 1600-luvulla. Sastamalan joulu 1998. 1998. s. 40-43. Timo Kökkö: Tyrvään Pyhän Olavin kirkon vanhasta penkkijärjestyksestä. Sastamalan joulu 2000. 2000
[18] Kökkö 1998.
[19] Piilonen 2007 s. 154, 505. Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli #1256 viitteissä "Tyrvään käräjät 28.–30.6.1645 f. 193v (Upbödz nu 2 gångon det Jordekiöp som Vice Pastor wellerde her Abraham Josephi medh Simon Jacobsson i Törfwes by ähr sinnadt at göra), Tyrvään käräjät 14.–15.10.1645 f. 201v (Opbödz nu tridie gångån Jacob Zimæonssons i Törfwesby Arfflige Skatte hemman, det han Vicepastori H:r Abraham Tyrfwenio ähr sinnat försellia), Tyrvään käräjät 3.–4.4.1646 f. 248 (Upbödz nu 3 gångon det Jordekiöp som Vicepastor her Abraham Josephi, medh Simon Jacobson i Törfwesby, giort hafwer), Tyrvään käräjät 17.–18.11.1646 f. 293 (Kom förrätta Vice-Pastor, wellerde H:r Abraham Josephi ... et wenliget Jordakiöp, medh Jacob Zimæonsson i Törfwesby ... dömbdes mehrbe:te Jordafångh lagligh, gill, stadigh och fast, nu och i tillkommande tijder)"
[20] Jussi T. Lappalainen: Elämää Suomen sotaväessä Kaarle X Kustaan aikana. Studia Historica Jyväskyläensia 12.1975 s. 63-64
[21] Piilonen 2007 s. 477
[22] Kaarlo Österbladh: Suomen papiston edustus Ruotsin vallan aikuisilla valtiopäivillä. Pappissäädyn suomalaiset edustajat Ruotsin valtiopäivillä 1642-1800. SKHS Vuosikirja 21 1931 s. 306
[23] 
Heikki Impola. Kiikan seurakunta 1662-1962. 1962, s. ?? (Tyrvään käräjät 13.4.1647 VA nn 4:340)
[24] Osmo Durchman: Jakob Hoslerus' familjeanteckningar. Genos 16(1945), s. 48-51. Jalmari Finnen muistiinpanot, viitteenä Ylä-Satakunnan tuomiokunnan Tyrvään käräjät 29.10.1667: Isakin äidiksi mainitaan Kaarina Mikontytär, joten hän on myös Britan äiti.
[25] Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli #1256, #2354, #2896

[26] Piilonen 2007 s. 495. Petteri Impola: "Minä poltan hänet kautta seitsemäntuhannen perkeleen" : taikuus, noituus ja kansanusko Ylä-Satakunnassa 1623-1750. 2015, s. 127-128. Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli #1256 viitteissä "Tyrvään ylim. käräjät 14.7.1662 f. 649 (Då Förekom Kyrckieherdens Son Dn: Isacus Abrahamj, Och gaff klageligen tillkänna, huru såsom hans K: Fader ty wärre, hafwer ifrån förleden Pinges Dagh warit aff en häfftigh Siukdom betagen, Och sedermehra förnummit, att Agnes Bertills Dotter Påttij i Tyrfwis by hafwer bem:te sin Fader Undsagt ...),"
[27] Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli #1256 viitteissä "Tyrvään käräjät 19.–20.3.1666 f. 942 (Företrädde Sal: Kyrkioherdens i Tyrffwis Son, D:nus Isacus Abrahami, och på sin K: Moders Hustroo Karin Michellsdotters wägna, klageligen tilkänna gaff, hwruledes hon effter sin framledne Sal: man ähr uthi Oförmogenheett inråckatt. Och af åthskilige Olykor, både medh misswäxt Booskapz störtningh och lijcka andra Mootgångar aff sigh kommen, hwar igenom Cronones Rest på åthschillige åhr studzadt som nu af henne fordras)"
[28] Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli #1256 viitteissä "Tyrvään käräjät 29.–30.10.1667 f. 1125v (Förekom Do:nus Isacus Tyrwenius, och giorde witterligidt, det hans modher, hustru Carin Michellssdotter, lijder stoor oförrätt, och skada uthaff sin grannar j Tyrfuis by), "
[29] SAY Tyrvää 1655-1674 s. 39, 1675-1694 s. 39, 1695-1714 s. 39
[30] SAY Vesilahti 1655-1674 s. 32. 
Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli #1256 viitteissä "Tyrvään käräjät 9.–11.11.1669 f. 147 (Kyrkiehärdens i Törffwis Sal: H:r Abrahams Effterlåtne Enkias hustru Karin Mihellsdotters måg Corporallen Gabriell Steen ... Hännes Son Sal: Do:nus Isacus Tyrvenius)"
[31] Kotivuoren ylioppilasmatrikkeli #1014
[32] Piilonen 2007 s. 154

Ei kommentteja: