Panimosta väritehdas, väritehtaasta...

Hesperianpuiston (1828, 1835, 1844, 1848, 1859, 1874, 1884, 1893) tultua käsiteltyä, aika vihdoin palata sen ja nykyisen kotini naapuristossa sijainneeseen tehtaaseen, kuten jo toukokuussa 2016 (!) lupailin.

Ainakin Hufvudstadsbladet raportoi 1.9.1882, että C. A. Robsahm, joka oli keväällä ostanut Taipaleen huvilatontin Töölöstä, oli rakentamassa sille panimoa. Rakennuksen suunnitteli erityisesti kirkoistaan tunnettu Josef Stenbäck. Heinäkuussa 1882 hän oli piirtänyt julkisivun näin.

Mutta joulukuussa 1882 muoto oli hieman muuttunut. (Piirrustukset Helsingin kaupunginarkistossa ja digitointi heidän.)

Jälkimmäistä vastaa varsin hyvin Helsingfors Dagbladetin etusivulla 2.11.1883 julkaistu panimon komea (mainos)kuva. Jos piirrustuksen oikea puoli olisi toteutettu, näkyisi kai tässä?

Suomen panimojen historiasivustolla kerrotaan, että "Panimomestari ja omistaja Carl Abraham Robsahm kuoli 14. helmikuuta 1892, jonka jälkeen tehtaan omistus siirtyi leskelle ja pojalle Carl Abraham Robsahm nuoremmalle. Tehdas meni kuitenkin konkurssiin vuonna 1894 ja huutokaupattiin."

Tämän jälkeen rakennuksessa toimi Färgfabriksaktiebolaget Color, joka mainosti osoitekalenterissa 1898:

Nyt rakennuksessa on oikealla laajennus, joka ei täysin vastaa Stenbäckin piirrosta. Kaupunginmuseon mukaan tarkemmin ajoittamattoman laajennusosan on piirtänyt K. G. Grahn.

Mainoksiensa mukaan pesujauheita tuottaneen tehtaan aika jäi lyhyeksi. Seuraavaksi rakennuksessa toimi vuonna 1897 perustettu Westerlundin karamellitehdas, joka käytti myös mainonnassaan tehtaan kuvaa.

Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, CC BY 4.0

Signe Branderin kuvassa vuodelta 1908 ympäristö vie osan esteettisestä vaikutuksesta.

Signe Brander. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, CC BY 4.0

Peltipurkeista tietävän keräämien tietojen mukaan karamellitehdas meni konkurssiin vuonna 1913.

Ote Helsingin nimikirjan 1914 kartasta

Tuolloin ympäristö oli jo kaavoitettu. Tehtaan tontti on nyt osoitteeltaan Töölönkatu 26 Kulnewinkadun kulmassa. Nykyään korttelit 463 ja 469 ovat yhdessä ja pitäisi selvitellä toisaalta olivatko ne koskaan oikeasti erillään. Kaija Hackzellin ja Kirsti Topparin kirjassa Töölöntullin molemmin puolin kerrotaan (s. 11), että vanhassa tehdasrakennuksessa aloitti vuonna 1916 toiminnan lääketehdas Medica. Sen Töölönkatu 28:aan vuosina 1931-32 valmistunut laajennusosa ainakin yhdisti korttelit ja näkyy allaolevassa kaupunginmuseon mielestä ajoittamattomassa valokuvassa oikeassa reunassa. Rakennuksen vasemasta laidasta on tässä vaiheessa purettu siivu ja eteepäin tullut siipi. (Kuva on otettu ennen vuotta 1938 myöhemmin ilmenevästä syystä.)

M. Mannelin. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, CC BY 4.0

Alla olevassa vuoteen 1931 ajoitetussa valokuvassa täytyy (rajoitetun kolmiuloitteisen ymmärrykseni mukaan) olla siis rakenteilla juuri tuo laajennus.

Anton Rönnberg. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, CC BY 4.0

Sillä taustallahan näkyy Töölönkatu 19 ja 17. Kaupunginmuseon kuvatietojen perusteella etualalla on "Huvila Taipale 3-4. Nykyisin Eteläinen Hesperiankatu 8 (=Vänrikki Stoolinkatu 12b)" eli näiden taakse sijoittuu nykyinen Hesperiankatu.

Anton Rönnberg. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, CC BY 4.0

Tehdasrakennuksen päädyn etäisyys Hesperiankadusta ennen siipirakennuksen purkua  näkyy Mannerheiminkadun kulmasta samana vuonna otetusta kuvasta, jossa rakennustelineet on jo purettu. Siipirakennuksen purku tapahtui siis rakennusprojektin yhteydessä. Kuvan oikeassa reunassa Töölönkatu 17:n talo Hesperiankadun puolelta.

Vuotta myöhemmäksi on ajoitettu Museoviraston kokoelmien kuva, jossa näkyy sekä tehdas, jossa on joku lisäke vasemmalla, että sen työntekijöilleen rakentama asuinrakennus Pohjoinen Hesperiankatu 7:ssä. Kolme vuotta myöhemmin Hesperiankadusta saattoi jo ottaa kuvan, jossa teollisuus ei näkynyt ollenkaan.

Olof Sundström. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, CC BY 4.0

Oikealla jälleen Töölönkatu 17. Vasemmalta alkavan talorivin päättää Pohjoinen Hesperiankatu 7, jonka

Pietinen Aarne Oy. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, CC BY 4.0

viereen Medica rakennutti henkilökunnalleen myös vuonna 1938 valmistuneen 5:n. Kuvakulma yllä on valittu niin, että takana olevasta 1880-luvun tehdasrakennuksesta ei näy tiiltäkään. Aivan oikeassa reunassa pilkottava puurakennus voisi olla sama kuin

Constantin Grünberg. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmatat, CC BY 4.0

Töölönkadulta otetussa valokuvassa vasemmalla. Kaupunginmuseo ei ole ajoittanut kuvaa, mutta Pohjoisen Hesperiankatu 5:n parvekkeet tarkoittavat, että vuosi on 1938 tai sen jälkeen. Oikean reunan varjoon jää siis Medican rakennus.

Vasemmalla puuaidan rajaamalle korttelille, joka autonomian aikaan oli ollut venäläisen tykistön käytössä, valmistui vuonna 1972 hotellit Inter-Continental ja Hesperia. Samoihin aikoihin purettiin vanha tehdasrakennus, jonka paikalla on nyt 1973-74 valmistunut asuinrakennus.

Eli tältä paikka näyttää tänään. (Kirjaimellisesti tänään, kävin ottamassa kuvan klo 6:18, sillä unohtui eilen.) Oikeassa reunassa 1930-luvun laajennus, vasemmassa Pohjoinen Hesperiankatu 5. Eli vanha tehdasrakennus ei ollut ihan niin suuri kuin olisi voinut 1800-luvun mainoskuvasta ajatella. Tosin osiahan oli purettu 1930-luvun alussa ja mahdollisesti joku pätkä vielä 5:n rakentamisen yhteydessä.