maanantai 11. helmikuuta 2019

Tiedonkulku Pohjanmaalle 1700-luvun lopulla

Pari vuottta Turun akatemiassa opiskellut Anders Törnudd aloitti kotiseudullaan Tyrnävällä käydessään 20.8.1768 muistiinpanot, joihin tarkoituksensa oli kirjoittaa saarnaotteita postilloista t.m.s. Joko alunperin tai myöhemmin sidottuna samoihin kansiin on muitakin muistiinpanoja, jotka nykyään ovat tallessa Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmissa signumilla 1974:64.

Saarnoja enemmän minua kiinnostivat loppusivut. Yhdelle Törnudd oli kopioinut Stockholms Post-tidningarisssa 3.11.1777 julkaistua Benjamin Franklinin kirjettä Pariisista 6.4.1777. Joko Ylistaron kappalaisen apulaisena tai Kauhajoen kappalaisena (vuodesta 1783) hän on siis saanut käsiinsä tukholmalaisen sanomalehden. Tai siitä jo jonkun toisen tekemän kopion.

Tarkistin kyseisen sanomalehden ja kirje oli ollut osa Philadelphiasta 6.8.1777 lähetettyä vapaussodan uutisointia. Franklin kommentoi kahden kappaleen verran Britannian tapaa käsitellä sotavankejaan. Miksiköhän tämä on ollut Törnuddille merkityksellistä? Kuuliko saarnassaan joku seurakunta sodan kauheuksista esimerkkinä vankien lähettämisen "Afrikkaan ja Aasiaan"?

Törnuddila on ollut myös tilaisuus kopioda Henrik Gabrriel Porthanin kirjettä Göttingenistä 22.7.1779 lehtori Alopaeukselle kopiosta, joka on tehty 14.9.1780, sekä Porthanin kirjettä Helsingin triviaalikoulun konrehtori Sigfrid Porthanille 12.9.1779. Postillasaarnoihin verrattavia nämäkin? Kiersivätkö otteet kirjeiden liitteinä pappien ja muiden oppineiden kesken ja ähistiinkö jossain "tämä on lähetetty minulle jo kolme kertaa"?

Aivan viimeisillä sivuilla on tiedot kahdesta lokakuussa 1809 kuolleesta papista samassa muodossa kuin sanomalehdissä. Näiden jälkeen Turun kämnerinoikeuden päätös avioerosta Maria Elisabeth Östlin ja Anders Pihran välillä 7.11.1809.  Sen löysin lähes samoin sanoin Åbo Tidningistä 11.11.1809, josta varmasti kopioitu. Miksiköhän?

Ei kommentteja: