keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Rouva T., "liikkeen varsinainen sielu"

Sata vuotta sitten päättynyt Maria Tirkkosen (o.s. Enegrén) elämä vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Marian vanhemmat Henrik Enegren (s. 15.4.1810) ja Maria Cederlöf (s. 28.1.1805) oli vihitty renkinä ja piikana avioliittoon 9.10.1832 Turussa, josta muuttivat marraskuussa 1834 Tyrväälle helmikuussa syntyneen poikansa kanssa. Enegrénistä tuli Tyrvään siltavouti (RK 1834- s. 342).

Perheeseen syntyi Tyrväällä 5 lasta ennenkuin Henrik kuoli 22.10.1846 ja kuudes 10.11.1846 (RK 1841- s. 556). Hedvig Maria oli isänsä kuollessa 4-vuotias. Lapsuudestaan eloon jääneet isoveli ja -sisko lähtivät Turkuun vuosina 1854-55 (RK 1850- s. 562). Maria otti muuttokirjan Mynämäelle 1857, josta hän palasi Tyrväälle 1865 (RK 1857 s. 658). 

Naisten äänen 26/1912 mukaan "aivan nuorena joutui Maria tytär vierasten luo, ollen m.m. jonkun aikaa arkkipiispa Bergenheimin kodissa." Palveluksen Bergenheimeilla vahvistaa rippikirja (1856 s. 52), josta näkyy, että samassa paikassa olivat olleet kaksi siskoaan. Täältä käsin hänet nai Johan Tirkkonen Tampereelta 23.2.1869 (RK 1867- s. 708).  
Nuori pari asettui Tampereelle asumaan sekä ryhtyi harjoittamaan kangaskauppaa, ensiksi kulkukauppiaiden tapaan, kuljettaen suurta tavarakuormaa talosta taloon. Monet kovat koettiin, monet tuulet ja tuiskut halaistiin näillä pitkillä matkoilla aina Hämeen ja Savon salojen perukoille.
Paljo helpommaksi eivät nuoren parin päivät sittenkään muuttuneet, kun parin vuoden perästä, varojen jonkun verran lisäännyttyä, vakinaiseksi kauppapaikaksi vuokrattiin kylmä, ikkunaton koju n. k. „pilaripuodissa" kotikaupungin kauppatorin laidassa. Neljä vuotta reipas, nuori rouva nurkumatta miehensä rinnalla hoiteli täällä vaatimatointa liikettä. Vaan jo v. 1875, ostajapiirin yhä kasvaessa, sijoitettiin kauppa lämpimään, tosin nytkin pieneen, yksi-ikkunaiseen puotiin Kauppakadun varrelle. Myöhemmin ostivat puolisot itselleen koko talon, siirtäen nyt jo aikalailla vaurastuneen liikkeensä talon kulmarakennukseen Kauppa- ja Kuninkaankatuja vastaan. 
Kaiken aikaa lienee rouva T. itse asiassa ollut liikkeen varsinaisena sieluna, vaikkakin hän miehensä eläessä osasi pysytellä toisessa sijassa. Leskeksi jäätyään v. 1892, kaupanhoitoon tottuneena ja liiketaidon tuntien, voikin hän suuremmitta vaikeuksitta ottaa liikkeen ohjakset yksin käsiinsä. Ja nyt alkaa J. Tirkkosen liikkeen ripeä kehittyminen. Se kasvaa ja laajenee aivan ihmeteltävästi rva T:n taitavalla ja huolekkaalla johdolla, saavuttaen samalla vakavaraisuuden. Miellyttävällä, vaatimattomalla esiintymisellään voittaa liikkeen omistajatar yhä kasvavan ostajapiirinsä suosion. Tyynesti ja tasaisesti kasvattaa hän nuorista apulaistytöistään yleisön auliita palvelijoita ja uskollisia työtovereita itselleen.
Niin kuluvat 9 menestyksellistä, joskin vaivasta ja ponnistuksista rikasta vuotta.

Tirkkosen liiketalo. Valokuva Tiia MontoWikimedia, CC BY-SA 3.0
Kun sitte v. 1901 liikettä, upean, kolmikerroksisen kivitalon valmistuttua, suuresti laajennettiin, jättää rouva T. kangasosaston hoidon kokonaan pojalleen, joka ylioppilastutkinnon suoritettua v. 1893 parisen vuotta oleskeli Berliinissä, Pariisissa ja Lontoossa tutustumassa liike-ammattiin sekä suuren maailman kehittyneisiin liike-oloihin, ja ottaa omalle osalleen lankaosaston, jota hän vieläkin vuosista välittämättä johtaa. 
Vaikkakin luonteeltaan syrjään vetäytyvänä ja välttelevänä, on rouva T. ottanut osaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Niinpä kuuluu hän vieläkin Kauppaoppilaitoksen johtokuntaan. Monet vuodet on hän myös ollut jäsenenä köyhäinhoitohallituksessa. Hyvin tietäen kodin hyvinvoinnin suuresti riippuvan perheenemännän taitavuudesta, on rouva T. ollut syntysanoja lausumassa Tampereen Talouskoululle sekä sen monivuotisena johtokunnan jäsenenä kehittänyt sitä. Kasvavan polven lämpimänä ystävänä, kuuluu rva T. „Turvalan" — hoivatta olevien, varattomien kansakoululasten päiväkodin — perustajiin, ollen sen ensimäinen aineellinen tukija sekä edelleen pysyen sen johtokunnan jäsenenä. Myöskin kansakoululasten kesäsiirtola on hänen lempilapsiaan j. n. e.
Tirkkosen eli Näsikallion suihkukaivo. Valokuva Tiia Monto - Wikimedia, CC BY-SA 3.0
Maria Tirkkonen kuoli 2.1.1919. Hän ehti siis nähdä Tirkkosen kauppaliikkeen 40-vuotisjuhlan kunniaksi lahjoitetuilla varoilla pystytetyn suihkukaivon, Tampereen ensimmäisen julkisen taideteoksen. 

Henkilökuvat: Naisten ääni 26/1912, Helsingin Kaiku 22-23

Ei kommentteja: