sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Suomalaiset kaularautoihin


Kuningatar Kristiina oli 10-vuotias kun nimissään julkaistiin painettuna Sverige. Kungl. Maj:t: Placat Att alle Finske Lösdrifware skole innan Walbårgmässan Anno 1637. begifwa sigh vthur Swerige til bakar åth Finlandh., 1636. Hinkua suomalaisten palauttamisesta synnyinsijoilleen tuskin voi siis vyöryttää niskoilleen.

(Sitä kokivatko Ruotsiin lähteneet olevansa "suomalaisia" ja ymmärsivät täten määräysten koskevan heitä, voi kukin miettiä Ihan Oikeiden Historiantutkijoiden tuotoksiin nojaten.)

Plakaattiin katsottiin aihetta, sillä suuri joukko suomalaisia oli lähtenyt kotiseudultaan ja päätynyt "metsiin". Valtaapitävien oletuksena oli, että he pyrkivät välttelemään sotamieheksi joutumista, mikä ei kuullosta kaukaahaetulta selitykseltä. Plakaatti antoi määräajan kotiin lähdölle ja uhkasi sen päätyttyä ottaa irtolaiset "päästä kiinni" ja viedä kaularaudoissa pakkotyöhön kruunun linnoihin ja tiloille.

Näin siis laitettiin työttömiä kuriin lähes neljä sataa vuotta sitten. Samoja teemoja on myöhäisemmässäkin irtolaislainsäädädännössä, joten vaikka dokumentti ei ollut ennestään tuttu, ei se varsinaisesti yllättänyt.

Paitsi pienen yksityiskohdan suhteen. Rankaisu-uhkauksien lomassa todetaan, että niitä ei kohdisteta viljanpuijiin, jotka passin kanssa tulevat työhön ja keväällä palaavat Suomeen.
Tällaisesta kausityöstä en muista kuulleni. Mistä päin Suomea kannatti lähteä tällaiseen ja missä päin Ruotsia puitiin koko talvi niin, etteivät omat miehet riittäneet?

Ei kommentteja: