perjantai 16. marraskuuta 2018

Suomen ystävä Alankomaissa


Turun museokeskuksessa työskentelevällä Kari Hintsalalla on tapana joukkoistaa esineselvityksiään FB-tilillään ja eilen hän heitti eteemme ranskaksi siistillä käsialalla kirjoitetun postikortin. (Ja antoi myöhemmin sen kuvien käyttöluvan tähän blogitekstiin.) Silmäilin sitä ja olisin kouluranskalla saanut jotain tolkkua, mutta jätin toisille innokkaille. Näitä (tietenkin) löytyi ja keskiyöllä Kari oli päässyt ihmettelemään
"Hmm, miksiköhän W. Van der Veugt (kuten itse tuon nimen lukisin) on saanut suomalaisilta kerrassaan 400 uudenvuodenkorttia? Kilttiä että aikoo kaikkiin vastata... Olisiko hän voinut olla joku maansa (kulttuuri?)vaikuttaja joka nousi Suomen tueksi helmikuun manifestin vuoksi, ja siksi moinen suosio? Tämähän käy mielenkiintoiseksi. Pitääköhän mobilisoida Kaisa jo tämän selvittämiseksi?"
Satuin itse olemaan uneton ja huomasin tägäyksen itseeni keskiyön jälkeisenä tuntina. Mieleen tuli oitis tiistaisella residenssikäynnillä esitelty merkkihenkilö Willem van der Vlugt. En tehnyt muistiinpanoja Villa Kleinehissa, mutta jäi mieleen, että esittelijä näytti kopioksi kutsumaansa Pro Finlandia albumia ja selitti van der Flugtin muotokuvan olevan ainoa ulkomainen eduskunnassa/valtioneuvostossa(?). Eteishallissa oli miehen muotokuva, jossa pilkotti Pro Finlandia.

Lähetystön edustajalta saamani kirja tarjoaa hieman lisätietoa. Siinä on aukeama van der Flugtin pojalle, joka oli suurlähettiläs Helsingissä 1946-1954, ja kulmassa lukee lyhyesti
Leidenin yliopiston oikeusfilosofian professori Willem van der Vlugt pani alulle tsaari Nikolai II:lle osoitetun vetoomuksen Suomen autonomian puolesta. Professori van der Vlugt luovutti 3000 eurooppalaisen oppineen allekirjoittaman vetoomuksen eräiden muiden professorien kanssa tsaarille 1899.
Eurooppalaista kulttuuriadressia keisari Nikolai II:lle viemään valittu
kansainvälinen lähetystö. W. van der Vlugt toinen vasemmalta.
Museovirasto CC BY 4.0.
Näin ollen on ymmärrettävää, että hän tammikuun alussa 1900 toteaa saaneensa 400 uudenvuodentoivotusta Suomesta. Saman vuoden aikana hän (hollannin ja ruotsinkielisen Wikipedia-sivunsa mukaan) julkaisi arvatenkin ammatilliseen osaamiseensa nojaten kirjan Finland, de rechtsvraag ja 10 vuotta myöhemmin Un nouveau conflit russo-finlandais (1909) ja Mémoire à conculter sur la question finlandaise (1910). Finnaa selaillen näkyy muitakin Suomeen viittaavia julkaisuja. Suomen itsenäistyttyä Willem van der Vlugt osallistui Ahvenanmaan kysymyksestä käytyyn kiistaan.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Tälainen viestintä on minulle vierasta mutta yritetään. Tämän van der Vlugt tuli minulle eteen kun luin Tamperelaisesta pankkiiri Idmanista kirjoitettua kirjaa (Ari Järvelä). Kirjassa kerrotaan Idmanin tyttären (tai päinvastoin) naineen van der Vlugt'in pojan 1900 luvun alussa. Willem vaimoineen olisi kirjan mukaan vieraillut Idmanien vieraana kihlajaisten aikaan ja matkustaneen mm. Savonlinnan ensimmäisille oopperajuhlille?

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Minullakin oli Järvelän kirja äskettäin käsissäni, mutta en ehtinyt selailua enempää perehtymään. Van der Vlugteistakaan en tätä blogitekstiä enempää tiedä.
Pikaisella haulla Helsingin sanomat raportoi 23.7.1912: "Kihlauksensa owat julaisseet lakit. kand. Jan W. van der Vlugt Leidenistä ja neiti Majlis Idman Tampereelta, pankinjohtaja Nils Bernhard Idmanin ja hänen puolisonsa Annan, syntyisin Alfthan, tytär. Herra van der Vlugt on tunnetun professori van der Vlugtin poika Leidenistä." Aamulehti 28.7.1912 aloittaa haastatteluraportin: "Perhetapahtuma Idman-suvussa on saanut Leydeniläisen professorin van der Vlugt'in saapumaan toisen kerran elämässään Suomeen." Uusi Suometar kertoi 3.8.1912 professorin matkustavan pois "tänään". Savonlinnan ensimmäiset laulujuhlat olivat samana kesänä, joten käynti on mahdollinen. Ikävää, jos Järvelä ole kertonut tarkemmin lähteitään.