tiistai 27. marraskuuta 2018

Muusikko Lyypekistä ja Emeli-neiti

Minulla on ollut huomattavia vaikeuksia löytää kirjallisuutta ja tutkimusta Saksasta Ruotsiin suuntautuneesta siirtolaisuudesta 1600-luvulla. Sääli, ettei kiinnostukseni kohdistu 1800-lukuun, sillä verkosta löytyi kerrassaan asiallisen näköinen Robert Schweitzerin tutkimus Lübecker in Finnland (pdf), joka sanoo jotain aiemmista vuosisadoista, mutta keskittyy 1800-lukuun. Ja listaa Lyypekistä Suomeen tulleet, lähdeviitteineen!

Näiden joukossa on muusikko Johan Daniel Strunck, joka Pohjois-Savon muistin mukaan muutti Suomeen 1845 ja Kuopioon vuonna 1854. Sanomalehtihaun perusteella nämä pitävät paikkansa. Vähän ennen Kuopioon muuttoa Strunck on (Schweitzerin mukaan) 24.8.1853 siirtynyt Venäjän alamaiseksi ja Suomen kansalaiseksi.

Kuuromykkäin lehdessä 1/1899 julkaistun artikkelin perusteella Strunckin vaimokin oli Saksasta. Markku Lepistön opinnäytteen Markkinarenkuttimesta Martin Pauliin. Harmonikka kansanvalistuksen japopulaarimusiikin Suomessa 1850–1900 mukaan leski jatkoi musiikkikauppaa Kuopiossa Strunckin kuoltua vuonna 1884, mutta lesken nimeä ei mainita. Kuopiossa 16.11.1857 syntyneen Emelia Adolfina -tyttären kastekirjauksen mukaan äitinsä oli nimeltään Johanna Schönemann.


Kuuromykkäin lehden artikkeli käsitteli nimenomaan tätä tytärtä, joka on yllä kuvattu kuurosokean Agneta Halosen kanssa. Emelia Strunck "rupesi jo nuorena. 20 vuoden vanhana, opettamaan kuuromykkiä. Hän tuli v. 1879 rouva A. Stenbergin kuoltua opettajattareksi Kuopion kuuromykkäin kouluun. Vuonna 1890 sai hän Suomen valtiolta 1,000 markan suuruisen matkarahan. Kesällä samana vuonna matkusti hän Saksanmaalle ja seurasi siellä opetusta monessa pohjois-Saksan kuuromykkäin koulussa. Vuonna 1893 määrättiin neiti Strunck vakinaiseksi opettajattareksi Kuopion kuuromykkäin kouluun. Hän sai valtakirjansa siihen virkaan vuonna 1895."

Uransa loppuvaiheessa kuurojen kouluissa viittomakieli oli kielletty. Niinpä hänestä on tallentunut muisto
Lähestyessämme koulua tiesimme opettaja Strunckin kiikkuvan keinutuolissaan ikkunan takana. Supatimme toisillemme: ”Älä viito enää! Emelie on taas vahdissa!”
Vielä 70-vuotiaana Emelie Struck oli kuurojenkoulun opettajana, sillä olihan hän "ikäisekseen hyvissä voimissa ja työkuntoinen" (Savo 17.11.1927).

Ei kommentteja: