sunnuntai 12. elokuuta 2018

Täydennysosia


1) Kesähelteillä Twitterissä ihmeteltiin "Miksi suomalaiset näkevät mustikan tummempana kuin ruotsalaiset? Miksei mustikka voisi olla sinikka? #blåbär #mustikka" Linkittämäni vanha tekstini, jossa todettiin, että sininen on aiemmin voinut tarkoittaa tummaa, ei saanut kysyjältä reaktiota, joten en jatkanut tiedonjakoa. Mutta teen sen tässä. 

Kesällä ahmimieni Jackson Crawfordin videoiden joukossa oli nimittäin Colors in Old Norse. Siitä opin, että vanhimmassa kirjallisuudessa blå on käytetty kuvaamaan korppia, jonka useimmat nykyään näkevät silkkana mustana. Videossa paljon lisätietoa, suosittelen. Amatöörituotoksessa How the evolution of language messes with historical accuracy ei puhuta väreistä, mutta hyvä muistaa, että muidenkin sanojen merkitykset muuttuvat.

2) Keväällä 2015 kirjoitin tuolloisella työmatkallani päivittäin ohittamastani Lauttasaaren Krimin sodan aikaisesta hautamuistomerkistä. Hesarin ainakin verkossa 4.8.2018 jukaistussa jutussa on suunnilleen samat tiedot ja pohditaan muistomerkin ja mahdollisen haudan siirtoa mootoritien varresta.

3) Käydessäni 2014 Amsterdamissa mietiskelin suomalaistenkin hyödyksi tullutta orjataloutta. Nyt viisi vuotta myöhemmin kolonialismin historia on pop Suomessakin. Turun yliopistossa käynnistyi keväällä Suomalaisen kolonialismin historia: Tieto, talous ja mielikuvat 1850–1960 -hanke.

4) Räyhäämiseni Ylen jakamista avioeron hakemiseen liittyvistä ilmoituksista ei tuottanut mitään pidempiaikaista tulosta, vaan vastaavia ilmoituksia on taas tänä kesänä näkynyt some-tileillään ilman kontekstia. Asiallisempaa otetta aiheeseen Elina Heikkilän tekstissä Avioero 1700-luvun tapaan ja Vertimus-blogin (suosittelen!) päivityksessä Erään avioliiton loppu.

5) Kesän alussa julkaistun HAik 2/2018 luin niin tarkkaan, että sen sisältö tuli mieleen Porrassalmella. Luin muistaakseni kokonaan Marko Tikan katsauksen Hitaasti koottu palapeli - Suomen sisällissota historiankirjoituksessa. Tai ehkä en, sillä on jäänyt vetämättä nenään herne harrastajatutkimuksen kuittauksesta 
Vaikka tämä taso on tuottanut lähinnä kiintoisia pikku detaljeja ja puhtaita ylilyöntejä, joiden kanssa akateeminen tutkimus on joutunut totuttelemaan elämään, niiden merkitys paikallishistorialle on ollut monella tapaa tärkeä.
No, kirjoittamani historiikki Aato Hohenthalin sodasta ei sisältäne detaljeja eikä ylilyöntejä, on ollut vain yhden akateemisen tutkijan silmien edessä ja tuskin vaikuttanut Vetelin paikallishistorian ymmärrykseen vaikka kirjaston hyllyssä on (ainakin ollut).

Minua tarkempi ja asiantuntevampi lukija kiinnitti huomiota siihen, että Tikka ei mainitse Anthony Uptonin kirjaa Vallankumous Suomessa (1980-1981, alkup. The Finnish Revolution 1917-1918, 1980). Tikan esseen mukaan vuosien 1971 ja 1988 välillä ei tapahtunut mitään huomattavaa. 

Mutta mainitsemisen arvoisena Uptonin kirja on nähty ainakin Tuomas Teporan ja Aapo Roseliuksen johdannossa kirjassa The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy (2014)

6) Maaliskuussa tekemäni Journal.fi-katsauksesta jäi puuttumaan Mirator. Joko en huomannut tai on tullut alustalle myöhemmin.

7) Viime vuoden joulukuulta oli postilaatikkoon jäänyt roikkumaan Suomen ilmailumuseon tiedote Finnairin alkutaipaleen arkistomateriaalin työntämisestä Finnaan. Mieleen tuli oitis Hotelli- ja ravintolamuseon ruokalistakatastroofi vuodelta 2014. Onko mitään opittu? (HRM:n 4000+ ruokalistaa ovat edelleen tuskin lukukelpoisina kuvina ja näköjään vain yhdessä on ajoitus oikeassa kentässä. Oikeesti. Eikä Finnasta reagoitu, kun valitin ajoituspuutteesta Twitterissä.)

Ilmailumuseon Finnassa ruokalistat oli nostettu erityisesti esiin, joten katsotaan niitä. 36 läpyskään on jaksettu laittaa vuosi kohdalleen ja maltettu julkaista isompikokoinen digikuva. Mutta jos nämä kaikki olisivat tekstintunnistuksen ulottuvilla... Ja mistä saan selville alkuperäisen arkistoyksikön ja tiedon siitä kuinka suuri osa sisällöstä on digitoitu ja millä valintakriteereillä?

8) Topeliuksen päiväkirjojen suomennoksesta sain ainekset blogiteksteihin Topeliuksen korttipelit sekä jälkikirjoitus lautapeleistä ja Matkamuistiinpanoja 1839 ja 1840. Nyt SLS on julkaissut verkossakin Topeliuksen nuoruuden päiväkirjat alkuperäisellä kielellä sekä kirjeenvaihtonsa vanhempiensa kanssa. Että jos olisi aihepulaa. 

1 kommentti:

Tapio Juutinen kirjoitti...

Tervehdys Ilmailumuseon kokoelmista. Hienoa, että aineistomme ovat löytäneet kiinnostuneita silmäpareja!

Tutkitulta ajanjaksolta (1923-1969) digitoimme ja haravoimme Finnaan kaikki kokoelmissamme olleet ruokalistat. Aineistoja saatiin kokoelmaan kokoelmasiirtoina esimerkiksi Hotelli- ja ravintolamuseosta.

Vaikka mukana eivät olisikaan kaikki painetut ruokalistat ja etenkään kieliversiot, lähdemme siitä että kyseessä on sangen edustava otos asiakirjatyypistä aikakaudelta. Ennen Convair-aikakautta (1953-) meillä ei ole tiedossa painettuja ruokalistoja. Tarvittaessa kuitenkin täydennämme aineistoa verkkoon.

Taustatietoa aineistosta löytyy viime vuonna julkaistuista tiedotteistamme: http://ilmailumuseo.fi/avainsana/aeron-siivin-eurooppaan/

Toivon mukaan verkossa oleva resoluutio riittää aineiston tutkimiseen ja käyttöliittymä osoittautuu käyttökelpoiseksi. Korkearesoluutiotiedostoja voi tilata museolta inventaarionumeron (SIM PP..) perusteella.

Arkistoyksikkötieto on luonnollisesti kirjattu taustajärjestelmäämme, mutta emme sitä nyt tällä erää haravoineet Finnaan. Aineistohan ei lopulta käsitä fyysisesti montaa arkistokoteloa ja on tarvittaessa henkilökunnan saavutettavissa.

Originaaleja emme lähtökohtaisesti lainaa talosta ulos yksityishenkilöille, mutta niitä pääsee etukäteisvarauksesta tutkimaan. Huomioi kuitenkin, että kokoelmapalvelumme (kts. tiedotteet) ovat toistaiseksi suljettuja, museon uudishankkeen ja mm. uuden perusnäyttelyn käsikirjoitustyön vuoksi.

Valitettavasti koneluettavuus jäi teknisistä haasteista johtuen uupumaan painatteista. Toisaalta, saadaksemme osumia, pyrimme kuvailemaan aineistot vähintäänkin perustasolla metatietoihin (ajoitus, reitit jne). Otamme mielellämme vastaan lisätietoja liittyen ruokalistoihin ja muihin aineistoihin. Tämä onnistuu esim. tietuesivulta painamalla "Ota yhteyttä" -nappia.

Kysy ihmeessä lisää, jos jotain jäi avoimeksi. Aurinkoista viikon jatkoa!

Tapio Juutinen
Kokoelma-amanuenssi, Suomen Ilmailumuseo
tapio.juutinen@ilmailumuseo.fi