perjantai 23. maaliskuuta 2018

Töölö 1880 tilastollisesti

Eilisen asunto-osakeyhtiön kokouksen innoittamana paikallishistoriaan paluu, joka ei liene lukuelämys, mutta ehkä kuitenkin toimii muistutuksena tilastojen antamista tiedoista.

Harmittavasti Helsingin vuoden 1880 väestönlaskun yhteenvedossa keskusta esitetään osin korttelitasollakin, mutta "Töölö ja huvilat Espoon tullin ulkopuolella" on yhtenä klimppinä. Mutta eiköhän se enimmäkseen ole nykyistä Töölöä ja Taka-Töölöä.

Taloja tai kiinteistöjä oli vuonna 1870 ollut 35 ja nyt 77. Ne olivat enimmäkseen yksityisomistuksessa, yhden omisti "Suomen kruunu", 4 kaupunki ja 3 "erinäiset kunnat ja yhtiöt". Yksityisomistajissa isoin ryhmä oli "kaikki muut", joilla oli 36 taloa. Tehtailijoilla ja ammattilaisilla 10, sisä- ja ulkomaankauppiailla 9, virka- ja palvelumiehillä sekä näiden leskillä 6 ja muilla elinkeinoharjoittajilla 8.

Kylmiä ulkorakennuksia oli 313.

Asuinrakennuksia ja muita lämmityslaitoksilla varustettuja oli vuonna 1870 ollut 101 ja nyt 162. Näistä 11 oli kivestä tai tiilestä, joista kuusi 1-kerroksisia, neljä 2-kerroksisia ja yksi 5-kerroksinen. Viimeksi mainittu ei ollut asuinrakennus, sillä yksikään huonekunta ei asunut 4. tai 5. kerroksessa. Lämmitetyistä rakennuksista 19:ssä alakerta kivestä ja yläkerta puusta. Puisista asuinrakennuksista 121 oli 1-kerroksisia, 26 2-kerroksisia ja 4 3-kerroksisia.

Kaikkiaan lämmitettyjä huoneita oli 1169. Näistä 208 oli "huoneita, joita käytettiin virastoja, kouluja ja tehtaita varten, kauppapuoteina, kasarmeina, sairashuoneina y.m.". Jäljellejäävissä asui 676 huonekuntaa, joihin kuului 1463 miestä ja 1370 naista. Tyypillisimmässä huonekunnassa oli kolme henkeä, mutta kolmessa huonekunnassa oli 20 tai enemmänkin.
Arvatenkin yhden hengen huonekunnat kuuluvat enemmistönä niihin 123:een, jotka "asuvat toisten huonekuntain kanssa yhdessä huoneessa". Huonekuntia, joiden asuntoina oli 1 huone oli 430 eli suuri enemmistö. Kaksi huonetta oli 62 huonekunnalla, kolme huonetta 22:lla jne. Yhdellä huonekunnalla oli 12 huonetta ja kahdella enemmän kuin 12 huonetta ja voi vain toivoa, että nämä olivat ne kolme yli 20 hengen huonekuntaa.

Väestön kielijakaumassa kielien määrä yllätti, mutta muuta kuin ruotsia, suomea tai venäjää puhui vain murto-osa väestöstä.

Saksan kieli oli kaupungissa niin merkittäjä, että se oli nostettu myös kielittäin tehtyihin lukutaitotilastoihin. Lukutaidottomia yli 10-vuotiaita oli suomenkielisissä 17, ruotsinkielisissä 14, venäjänkielisissä 51 ja saksankielisissä ei yhtään

Venäjää puhui 337 ja kreikkalais-venäläistä uskoa tunnusti 361 eli joukossa oli muitakin kieliä puhuvia. "Israeliitoja" eli juutalaisia asui Töölössä 41 ja kun "juutalais-saksaa" puhui 40 henkeä, niin kyse lienee samasta ryhmästä. Helsingin 10 "mahometilaista" eli islaminuskoista asuivat neljännessä ja viidennessä kaupunginosassa.

Ei kommentteja: