sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Satunnainen sitaatti historiasta

Nimettömänä lehdessä Nykyaika 13-15/1899 julkaistusta tekstistä "Kun historiaa tehdään". Mahdollisesti lehden päätoimittajan Kasimir Leinon kynästä.
Katsellessamme taaksepäin näyttää historian juoksu meille useinkin hyvin kaitaiselta. Yksi taistelu, yksi luoti ratkaisee kokonaisten aikakausien kohtalot. Tulee myrsky, joka särkee jonkun laivaston, tulee tuisku, joka viivyttää jonkun sotajoukon osaston — ja seuraavana päivänä on historian muoto toinen. Kuinka usein ovatkaan romaanikirjailijat ja dramaturgit meille tuollaisia jännittäviä hetkiä kuvailleet. Ja me olemme seuranneet tuota hienon hienoa lankaa, josta kaikki näyttää riippuvan, ja päähän päästyämme hämmästyksellä kysyneet: Tämäkö se siis oli, joka määräsi valtakuntien vaiheet? Tästäkö riippui tuhansien ja taas tuhansien ihmisten onni ja onnettomuus?  
Näin näyttää historia taaksepäin katsottuna. Nykyisen ajan suhteen, sen ajan, jossa elämme, on asianlaita toinen. Se leviää meidän eteemme äärettömänä, suurena näyttämönä, jossa tuhannet vaikutukset yhtaikaa silmiämme tapaavat. Me näemme eri näyttelijät, me huomaamme eri kohtaukset, mutta emme pääjuonta. Monikin meluisa statistikohtaus näyttää meistä hyvin tärkeältä, kun taas moni puoliääneen lausuttu repliikki jää meiltä aivan huomaamatta. Mutta muutamien kymmenien vuosien jälkeen huomataankin hämmästyksellä, että se olikin juuri tuo pieni repliikki, joka ratkaisi asian.
Kuva kirjasta A Frenchman in America.-The Anglo-Saxon race revisited. With ... illustrations by E. W. Kemble. British Library/Flickr Commons

Ei kommentteja: