tiistai 28. marraskuuta 2017

Hutkimuksen paikkailua

Pääsin eilen arkistoon ja kirjastoon ratkomaan perjantaina ilmaantunutta Länna-ongelmaani. Samalla paljastui aukkoja hutkimusprosessissani.

Ensinnäkin olen käyttänyt runsaasti aikaa valitamalla yksityisesti ja eri keskusteluissa sitä, että Ruotsissa ei ole paikallishistorioita. Mutta olinko verolähteitä läpikäydessäni kiinnittänyt huomiota pitäjässä henkikirjoitettujen määrään, joka olisi kertonut pitäjästä jotain? Ehen ja vasta nyt keräsin pätkän tilastoa tilien loppuun valmiiksi lasketuista luvuista.

Tuo oli silkkaa tyhmyyttä, mutta miten olin onnistunut muodostamaan käsityksen, ettei Lännasta ollut henkikirjoja ennen vuotta 1671? Todennäköisesti tekemällä tai tulkitsemalla SVAR-haun jotenkin väärin. (Ellei digitointeja sitten ole kevään jälkeen juuri tälle alueelle satuttu lisäämään.) Ikävä juttu, sillä asettaa kyseenalaiseksi kaiken muunkin "olemattoman".

Eilen siis löysin Petter Sundin isän henkikirjasta 1650 eli voin turvallisesti väittää Petterin syntyneen Lännassa ja kasvaneen Mörtsundan tilalla.

Entä se 1500-luvun tili, josta tarkistuskierros alkoi? Ennen kuin ehdin kaivaa sitä SVARista katselin tuloksettomasti maakirjoja ja yhtäkkiä päähäni pälkähti sana LÄÄNITYS. Lähes oitis sitä seurasi "se Almqvist, jota Olof Ångermania kirjoittaessa käytin". Jätin näyttöpäätteen ja siirryin Kansallisarkiston kirjastoon.

Ja Almqvistin Den civila lokal förvaltning i Sverige 1523-1630 tosiaan kertoi, että käytännöllisesti katsoen koko Länna oli läänitetty Penningbyn haltijalle eikä tiloja täten kruunun tileihin merkitty. Tämä minun olisi pitänyt OÅ:n perusteella osata arvata, sillä Raaseporin voutikunnassa oli vastaava tilanne jonkun pitäjän kohdalla.

Tyytyväisenä "saavutuksiini" teki melkein mieli jättää tarkistamatta Kansalliskirjaston varastosta Uppland-hakuammunnalla tilaamani teokset. Mutta piankos nuo.

Ja kannatti. Ensinnäkin Birger Lundbergin Territoriell indelning och skatt i Uppland under medeltiden vahvisti tekemäni tulkinnan. Lisäksi kertoi, että Länna olisi löytynyt kokonaisena vain kahdesta voudintilistä. Näistä toisessa, vuodelta 1555, Lännassa ja sen saaristossa oli noin 89 verotalonpoikaa. Huomattavasti järkevämpi lukema kuin julkaisusarjassa Det medeltida Sverige, johon suhtaudun nyt varauksella. (Tosin pitäisi kai tarkistaa sekin, menikö joku kohta minulta ohi.)

Eikä tässä kaikki! Puhtaaksikirjoitetusta laamanninkäräjien pöytäkirjasta vuodelta 1579 löysin Mörtsundan omistusta käsittelevän jutun! Tila oli sukuoikeuksia loukaten myyty ulkopuoliselle ja saatiin nyt tuomiolla takaisin eräälle Erich Jönssonille Sääli, että hänen yhdistämisensä Sven Olssoniin on lähteiden (tai ainakin taitojeni) puitteissa mahdotonta. Jollakin miesten välisellä sukulaisuussuhteella olisin taas sata vuotta lähempänä viikinkejä. Innostuin niin, että kaivoin vihdoin esille kuvat Lännan riimukivistä.

Ei kommentteja: