maanantai 24. heinäkuuta 2017

Kaksi sotinutta naista

Kun julkaisin tekstit Anni Sallitar ja Naisia sotilaina en kuvitellut niiden kattavan kaikkia miehiksi tekeytyneitä tai muuten sotimaan päätyneitä naisia Suomessa. Mutta peruslaiskana toivoin jonkun muun tarjoavan täydennyksiä kommentteihin. Turhaan, pitää tehdä tämäkin itse.

Teemu Keskisarja kirjassaan Kyynelten kallio. Kertomuksia seksistä ja väkivallasta kertoo alaluvussa Anna-Juhon sukupuolineutraali avioliitto Anna Yrjöntyttärestä, joka pestautui vuoden 1711 paikkeilla Turun läänin jalkaväkirykmentin henkikomppaniaan Juho Yrjönpoika Harittuna. Sukupuolestaan kulki juttuja, mutta lopullisesti se selvitettiin Vähässäkyrössä talvella 1714 (juuri ennen Napuen taistelua) ja tähän loppui Annan armeijaura. Kuten otsikosta arvaa, hän oli miehenä ehtinyt menemään naimisiinkin.

Keskisarja toteaa, että "pääpiirteissään Anna-Juhon tarina on tunnettu, siitä tehtiin 1950-luvulla nuortenkirjakin". Valitettavasti hän ei kerro kirjan nimeä. Lähdeluettelostaan käy ilmi, että Onni Korkiakankaan juttu Annasta on ilmestynyt Suomen Kuvalehdessä 10/1976. Verkkohaun perusteella mikään esiinnosto ei ole herättänyt kiinnostusta, jolla Anna olisi pysynyt yleisessä muistissa.

Tuoreempi tapaus tuli vastaan Kansallisarkiston tutkijan twiitissä.
Lisätietoa kysellyt sai vastaukseksi
Mälkösellä on Wikipedia-sivu, jonka lähteenä on oppikirja, eli häntä on yritetty tuoda nykyihmisten tietouteen. Mennyt vaan minulta tätä ennen ohi.

Digitoiduista suomalaisista sanomalehdistä en löytänyt Aino Mälkösestä edes kuolinilmoitusta. Virolaisisissa ei ollut Wikipedian lupaamaa paljoutta, mutta Waba Maa 27.5.1923 luetteli suomalaisten vapaaehtoisten joukossa Ainon ja "armonenkeli" Martta Kurkisen, joka tuskin kulki ase kädessä.
Valokuva Powerhouse museum, Flickr commons

1 kommentti:

Johanna Viitaharju kirjoitti...

Hei! Olen lapsena lukenut tuon Juho Harittuna seikkailleen Annan tarinan. Muistaakseni se kuului Nuorten toivekirjasto -sarjaan, ja kun nyt selailin listausta sarjan kirjoista, veikkaan että kyseessä oli Usko Kempin teos "Sissinä lainavaatteissa" vuodelta 1958. Sisällöstä en paljoa muista, mutta silloin vielä Kaarinassa asuneena minua ihastutti tarinan liittyminen Kaarinan (nykyisin Turun) Haritun kylään. :)