perjantai 6. tammikuuta 2017

Kauanko turkiseläimet ovat olleet tarhoissa?

Suomen Elinkeinoelämän Arkisto jakoi eilisessä pakkasessa kuvan


selitteellä "Vähän vanhempaa turkkimuotia. 1910-luvulta. Anna (omaa sukua Hackman) ja Georg Favre, Sorsakoski [Hackmanin arkisto]"

Tuttavani jakoi kuvan edelleen saatteella "Oikein!". Hän tarkoitti sään mukaista pukeutumista, mutta ajatukseni hyppäsi asenteisiin turkistarhausta kohtaan. Olivatko kuvan turkit villinä kasvaneiden eläimien nahkoja vai tarhattujen?

Mistä tajusin, ettei minulla ole aavistustakaan turkistarhauksen alkuajasta. Tai turkiskaupan teosta hämärän keskiajan jälkeen. Keskittyen edelliseen avasin (tietenkin) Wikipedian. Suomeksi: "Turkistarhaus aloitettiin Yhdysvalloissa 1860-luvulla. Nykyaikaisen turkistarhauksen katsotaan kuitenkin alkaneen 1890-luvulla Kanadassa Prinssi Edwardin saarella." "Pohjoismaissa turkistarhaus yleistyi 1910-luvulla, Suomessa 1950-luvulla ja voimaperäisesti 1960-luvulla" Ruotsiksi totinen alku 1800-luvun lopussa. Englanniksi  Pohjois-Amerikassa ensimmäiset kasvatetut minkit 1860-luvulla ja ketut Prinssi Edwardin saarella 1895."

Kirjasto oli illalla kaukana eikä sieltäkään ilmeisesti varsinaista historiakirjoitusta turkistarhauksesta löytyisi. Katri Karkinen toteaa väitöskirjassaan Sitkeä sissi - turkistarhaaja yhteiskunnan muutoksessa (2009) että
"Turkistarhauksen historiaa käsitteleviä teoksia ovat Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton teettämät kaksi historiikkia (Suomen Turkiseläinten ... 1978; Johansson 2003) sekä huutokauppayhtiön tilaama historiikki (Turkistuottajat Oy 1988). Tutkimusaineistoksi sopivat myös Pohjois-Suomen Turkiseläinten kasvattajat ry:n historia ja Savo-Karjalan Turkistarhaajat ry:n 60-vuotisjuhlapainoslehtinen vuodelta 1988 (Tuorila 1988;
Hernesniemi 1988)." 
Aloitusaika tarjosi mahdollisuuden löytää lisätietoa sanomalehdistä, mutta millä sanoilla hakea? Ainoa osumani oli lopulta muutaman ruotsinkielisen sanomalehden helmikuussa 1910 julkaisema uutinen saksalaisen metsämestarin Raunowin hankkeesta perustaa Kamtšatkan niemimaalle 5000 hehtaarin turkiseläinfarmi (pälsdjursfarm). Ilmeisesti kyse ei ollut häkkikasvatuksesta... Ruotsalaisiin (digitoituihin) sanomalehtiin pälsdjursfarm ilmaantuu kun Aftonbladet 19.12.1926 raportoi käynnistä ruotsalaisella turkiseläinfarmilla.

Google Booksissa näkee pätkän vuoden 1988 Finskt Veterinärtidskriftistä: "Turkiseläinten tarhaus alkoi Suomessa tämän vuosisadan alussa. Ensimmäinen tarhaeläin oli silloin kettu. Minkkejä alettiin tarhata 1930-luvulla, mutta vasta 1960-luvulla minkin kasvatus lisääntyi voimakkaasti."

Kiistatonta (jokseenkin) faktaa löytyy tilastoista, joihin tutustuin tekstihaun voimalla Tilastokeskuksen digitoidussa kokoelmassaVaasan väestölaskennassa 27.11.1930 yksi mies oli elinkeinoltaan turkiseläinten hoitaja samoin kuin Tampereella ja Raumalla.

Maatalouslaskennassa 1941 laskettiin ihmisten sijaan eläimiä, joiden määrät eivät ole olemattomia.

Vuonna 1960 Suomessa sai turkiseläinhoidosta elantonsa 1754 henkeä. Jostain syystä vuosi 1960 puuttuu yhteenvedosta Väestön taloudellinen toiminta ja asuinolot 1950–1995 joka muuten todistaa, mitä Wikipedia lähdeviitteettä yleistymisestä sanoi: 1950-luvulla ja voimaperäisesti 1960-luvulla


1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

https://www.kurkijokelainen.fi/wp-content/uploads/2016/12/KuJo_07_05.pdf

sivu 5.