keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Myrkyttäjät Harjavallassa

Ella Viitaniemen viime viikolla verkkoon ilmestyneessä (väitös 13.5.) väitöskirjassa Yksimielisyydestä yhteiseen sopimiseen Paikallisyhteisön poliittinen kulttuuri ja Kokemäen kivikirkon rakennusprosessi 1730-1786 todetaan ohi mennen
Mikko Tolvin mukaantulo kuitenkin pysäytti kirkon- ja pappilanrakennusriitojen käsittelyn seuraavilla syyskäräjillä (1782), sillä hänet oli tuomittu vuoden 1781 talvikäräjillä vaimonsa Brita Henrikintyttären kanssa kuolemaan poikapuolensa Juha Juhanpojan ja monien muiden myrkyttämisestä. (KA. Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. II KO a:94. Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1782. Kokemäen käräjät 26.9.1782, f. 207v.–208v.)
Mako, CC BY 2.0
Katsahdus Lasse Iso-Iivarin ja Mikko Kylä-Vehkan tekemään talonhaltijaluetteloon kertoo, että Brita Henricsd Laurila (s. 19.1.1733 Nakkila ) oli 4.10.1752 mennyt naimisiin Torttilan Tolvin Johan Mattsonin (s. 24.11.1725) kanssa. Tästä tuli isänsä ja veljensä jälkeen Tolvin isäntä vuonna 1769. Hiskistä löytyy pariskunnalle 7 lasta vuosien 1753 ja 1768 väliltä.

Tolvin isäntänä Johan haudataan 13.11.1778. Johan-poikansa oli syntynyt 8.11.1757 eli oli miehen iässä ja rippikirjassa 1788-91 nuori isäntä, jolla on vaimo Stina Johansdotter. Äitinsä kuitenkin meni 13.12.1779 uusiin naimisiin poikaansa vain 6 vuotta vanhemman Michel Henricss Keisarin (s. 1.9.1751 Harjavalta) kanssa. 

Ymmärsin Viitaniemen tekstistä Johan-pojan kuolleen myrkkyyn, mutta hänelle ja vaimolleen syntyi lapsia 1785-1796 eli ymmärsin väärin. Lisäksi rippikirjan sivu 1795-1805 kertoo, että äitinsä ja isäpuolensa jatkoivat talonpitoa. Eli siis myös elämistä. Se siitäkin kuolemantuomiosta. 

Taisi olla kireä tunnelma yhteisillä aterioilla. 

Ei kommentteja: