sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Täydennystä Töölön Taipaleeseen

1) Edellisen tekstini perusteella sain yhteydenoton. Lukija oli tunnistanut useampia nimiä 1800-luvun lopun listauksesta, sillä nämä olivat esivanhempiaan. Naapurista naitiin kaupungissakin.

2) Munkkiniemen karttoja etsiessäni (vasta!) tajusin, että Töölön karttoja on Arkistolaitoksen digitoinneissa myös Maanmittauslaitoksen uudistuskartoissa: Töölö / Tölö; Karttoja selityksineen kaupungin alueella olevista viljelysmaista 1765-1767 (B7Helsinki:31/1-7), Töölö / Tölö; Kartta ja selitys kaupungin tiluksista 1776-1777 (B7Helsinki:31/8-14), Töölö / Tölö; Kartta ja selitys kaupungin tiluksista 1841-1843 (B7Helsinki:31/19-27). Keskimmäisessä Taipaleen kohdalla oleva e tarkoittaa selitteen mukaan metsää.

3) Töölöläisessä 6/2016 Liisa Tarjanne raportoi kulttuuriympäristöseminaarista, joka ei ollut näkynyt omassa kalenterissani. Siellä Lauri Putkonen oli puhunut unohdetuista helsinkiläisistä teollisuusympäristöistä, joista yksi esimerkki oli
Töölönkadunkatu 26:n paikkeilla sijainnut C. A. Robsahmin portteritehdas. Putkonen näytti kuvia uskomattoman rikkaasti koristellusta rakennuksesta, jonka korkea tislaamotorni toi saksalaislinnat mieleen. Suunnittelijana oli kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck.
Samassa rakennuksessa toimi myöhemmin Westerlundin makeistehdas, joka näkyy Signe Branderin viime vuosisadan alussa ottamissa kuvissa.
Lääketehdas Medica oli rakennuksen kolmas käyttäjä ja sen toiminnan loputtua rakennuksen purettiin 1970-luvulla.
Väliin on jäänyt Färgaktiebolaget Color, jonka omassa tekstissäni mainitsin. Myös Westerlund käytti mainonnassaan tehtaan kuvaa, näköjään.
Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, CC BY 4.0
Signe Branderin kuvassa vuodelta 1908 ympäristö vie osan esteettisestä vaikutuksesta.
Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, CC BY 4.0

Ei kommentteja: