torstai 11. helmikuuta 2016

Protestanttisen lähetystyön tuloksista


Pesunkestävänä ateistina en olisi uskonut poistuvani täysin haltioituneena esitelmätilaisuudesta, jonka aiheena oli protestanttisen lähetystyön vaikutus hyvinvointiin. Mutta näin kävi eilen, kun Robert D. Woodberry puhui otsikolla Aid that Works: Using Historical Data to Understand the Roots of Long-Term Economic Growth.

Käsiteltiin historiaa taloustieteen keinoin. Ilmeisesti yleisesti hyväksytty malli on se, että pitkäaikaista positiivista talouskehitystä tuottaa yhteiskunnan instituutiot, jotka suojelevat pääomaa ja asettavat rajoitteita, sekä inhimillinen pääoma eli koulutus ja osaaminen. Mutta päästäänkö käsiksi siihen, mistä nämä syntyvät?

Perusteellisen oloisella tilastoanalyysillä Woodberry todisti, että protestanttisten lähetystyöntekijöiden oleskelua jollain alueella on seurannut BKT:n kasvu asukasta kohden laskettuna. Lisävahvistusta tälle löytyi kahdesta "luonnollisesta kokeesta": Nigeriassa ja Kiinassa lähetystyölle oli asetettu alueellisia/ajallisia rajoituksia ja taloudellisissa mittareissa näkyi vastaavia eroja.

Woodberry ei suinkaan eikä tietenkään selittänyt tätä kristinuskon sanoman leviämisellä. Protestanttiset lähetystyöntekijät tyypillisesti kehittivät hyvin nopeasti paikalliselle kielelle kirjoituksen (ellei sitä jo ollut olemassa), perustivat koulun ja käynnistivät kirjapainotoiminnan. Kouluissa ja painotuotteissa välitettiin uskonnon ohessa tuoreinta tiedettä. Koulut tuottivat uutta keskiluokkaa, jonka siirtomaaisännät pitivät rauhallisena perustamalla heille uusia virkoja laajentuvaan hallintoon. Lähetystyöntekijät kirjoittivat kotimaahan ja julkisuudella luotiin lisää painetta hallinnon kehitykseen, kaupan rajoitteiden poistamiseen, orjuuden vastustamiseen, maareformiin yms.

Kuullosti täysin järkevältä. Oli mukava nähdä, että todellisella analyysillä on löydettävissä (tai todistettavissa) näinkin selvä vaikutussuhde, vaikka siitä ei taida olla suurempaa apua nykyisiin talousongelmiin. Lisätietoa tutkimuksesta sivustolla Project on Religion and Economic Change.

Alun kuva lähetyssaarnaajista on leike Flugsvampenin 1907 kuvaparista. Ylemmän kuvatekstissä todetaan Suomen lähetysseuran varoja kuluneen 15384,60 markkaa per kastettu kiinalainen. Rauhallisen näkymän alla on kuva edistyneen ja kristityn Suomen arkipäivästä. Ei ollut tämäkään asia sitten näin yksinkertainen.

1 kommentti:

Niko L. kirjoitti...

Kristinuskoon liittyy myös ajatusmallien muuttuminen, toivon ja luottamuksen tuominen tribalistisiin yhteisöihin. Sen merkityksestä kirjoittaa esimerkiksi toimittaja Matthew Parris (joka itse on ateisti, mutta tuntee Afrikkaa ja puhuu siksi omista havainnoistaan).

Alkuperäinen artikkeli Timesin sivuilla on maksumuurin takana, mutta esim. tuolta löytyy kopio:

https://web.archive.org/web/20150118082708/http://old.richarddawkins.net/articles/3502-matthew-parris-as-an-atheist-i-truly-believe-africa-needs-god