perjantai 5. helmikuuta 2016

Helsingin muistomerkit ja museot 1897

Kansalliskirjaston digitoimien aikakauslehtien joukossa on nimeke, jossa kaksi ensimmäistä sanaa synnyin- ja kotikaupunkini sekä museot. Tietenkin innostuin tutkimaan sisältöä.

Sen perusteella luokittelisin julkaisun osoitekalenterin erityistapaukseksi. Palvelee sekä matkailijaa että tuoreempaa asukasta.

Ihka ensimmäiseksi luetellaan kaupungin muistomerkit, joita on nykynäkökulmasta katsoen hämmästyttävän vähän. Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla, Keisarinnan kivi Kauppatorilla, Runebergin patsas Espalla ovat kaikille nykyäänkin tuttuja. Kaisaniemen "vapaamuurarin" hauta pääsee välillä unohtumaan ja tarjoaa sitten taas laiskalle toimittajalle kaupunkiaiheen.

Kaisaniemen puistossa oli 1897 jo myös Paciuksen muistomerkki. En muista sitä koskaan nähneeni, mutta idealistassani on roikkunut linkki Uuden kuvalehden numeroon 11/1895 saatteella "Paciuksen patsas Helsingissä - missä?" Jotain tämän näköistä pitäisi hakea


Mutta oudoin minulle listassa on "Borgströms staty i Djurgården". Googlen ja Wikipedian avulla selviää, että kyseinen Henrik C. Borgströmin muotokuva on Talvipuutarhan edustalla. Ja kaikkihan toki tietävät Borgströmin ja tuntevat hänen merkityksensä Suomen ja Helsingin historialle?

Museoiden ja kokoelmien listaa on pari sivua ja eniten tilaa vie yliopiston kokoelmat. Ennen niitä, aakkosjärjestyksessä, on lueteltu Antellin kokoelmat eli Kansallisgalleriamme alku, Cygnaueuksen galleria, joka häpeällisesti pari vuotta sitten suljettiin, ja Göhlen taulukokoelma. Mikähän se oli?

Ainakin olemassa 1878, jolloin oli jo puhetta sen ostamisesta taideyhdistyksen galleriaan (Morgonbladet 15.03.1878 ). Yhdistyksessä ostosta käytiin tiukkaa keskustelua vielä kolme vuotta myöhemmin (Helsingfors 11.03.1881 ).

Tavalliset verkkohaut paljastivat, että kyse oli C. Göhlen (pukutehtailija vai/ja taidekauppias?) kokoelmasta, joka nykyään on osa Sinebrychoffin museon kokoelmia eli Kansallisgalleriaa.

Kolmen taidekokoelman jälkeen listassa jotain ihan muuta. Helenankatu 5:ssä käytännöllinen kalastusmuseo ja 4:ssä hygieeninen museo.

Valtion kalastusmuseota perustettaessa sen oli tarkoitus olla "alituinen näyttely pyydyksistä, kalan säilytys-tavoista y. m." (Uusi Suometar 20.2.1874) Mutta "Suomen kalastusmuseoon on etupäässä kuuluva täydellinen kokoelma Suomen kaloja. Vielä on kuitenkin tämä osasto kalastusmuseossamme jotenkin vähäpätöinen, mutta osaksi ostamalla, osaksi lahjoista kasvaa kokoelma vähitellen." (Oulun Ilmoituslehti 28.12.1892). Museon yhteydessä toimi sittemmin Helsingin kalankasvatuslaitos, "jonka tarkoituksena on tehdä kalankasvattamistapaa selväksi" (Päivälehti 25.1.1895).

Kokoelmat karttuivat muullakin kuin kaloilla: "Suomen kalastusmuseota varten on Vehkalahden Tammion saarella tehty kaksi veneen mallia, jotka suhteellisesti kaikin puolin kalustoineen kaikkineen ovat 1/7 tavallisesta veneestä. Toinen on suuremman kalastusveneenmalli ja valmistui sen  syksyllä, jonka sitten tekijät lähettivät kalastusmuseolle. Pienempi n. s. Haapion malli lähetettiin viime viikolla." (Jyränkö 10.2.1900)

Hygieenisen museon perustamista Helsinkiin ehdotettiin vuoden 1889 lopulla ja se avattiin vuoden 1895 lopulla (Finlands Allmänna Tidning 9.12.1889, Päivälehti 5.12.1895). Hufvudstadsbladet 25.11.1904 antaa ymmärtää, että laitosta eivät kaupunkilaiset suuremmin tunteneet. Valitettavasti tästäkään kirjoituksesta ei selviä, mitä museossa oli esillä. Ilmeisesti sen tarkoitus oli menneisyyden sijaan esitellä uusimpia oppeja puhtaudesta.

1 kommentti:

Kurt Ristniemi kirjoitti...

Pacius on tässä: https://www.google.fi/maps/@60.1740371,24.9431194,3a,54y,43.94h,77.26t/data=!3m6!1e1!3m4!1slQwptnfK8JAy-ZCfibqWJw!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi

Ja tottahan Borgström on Helsingin historiasta kiinnostuneelle hyvinkin tuttu. Liikemies ja puutarhan ystävä.